Hyvää kirjan ja tekijänoikeuksien päivää

23. huhtikuuta vietetään UNESCO:n kansainvälistä kirjan ja tekijänoikeuksien päivää. Teemapäivä on omistettu kaiken kirjallisuuden ja kirjailijoiden työn kunnioittamiselle. Päivän tarkoituksena on rohkaista kiinnostumaan lukemisesta ja arvostamaan heitä, jotka ovat omalla taiteellisella työllään edistäneet ihmisyyden sosiaalista ja kulttuurista kehittymistä.

Teemapäivän kunniaksi jaan tiedon uusimmasta kirjasta, jossa esitellään Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan taidealan kehittämishanketta. Metsän ekosysteemipalvelut luovien alojen kestävänä potentiaalina -hankkeessa on kehitelty taideperustaisia palveluja. Metsä on lajeineen, tunnelmineen ja tarinoineen rikas lähtökohta uusille palveluille matkailu- ja hyvinvointialoilla. Metsään liittyvän tiedon, taidon ja kulttuurin tuntemus yhdistettynä taiteen rohkeaan ja leikkisäänkin tulokulmaan avaa uusia kestävän kasvun näkymiä palvelutarjonnan laajentamiseen.

Kuvataiteilijoiden ansaintakeinot koostuvat tyypillisesti monista osista ja vaihtelevat kausittain: ne sisältävät usein osa-aikaista tai kausittaista palkkatyötä taide- tai opetustehtävissä tai muilla aloilla, teosmyyntiä, tilaustöitä, apurahajaksoja, satunnaisia näyttelypalkkioita sekä tekijänoikeus- ja työttömyyskorvauksia. Kuvataitelijat ovat hyvin usein pienituloisia, mikä on johtanut taitelijoiden ansaintakeinojen laajentamiseen tähtääviin kehittämishankkeisiin, kuten tähän metsäaiheiseen hankkeeseen.

Minä olen kiinnostunut kehittämään kuvataiteen alaa siten, että taiteilijan työn ydinsisältö ja -toimintatavat voivat toteutua soveltavan taiteen alalla: esimeriksi sosiaalisesti sitoutuneena taiteena, joka tuottaa palveluja sotesektorille ja matkailualalle mutta tunnistetaan myös taidemaailmassa. Samalla toivon, että Suomessa käynnistettäisiin taiteilijoille kohdennettu perustulokokeilu. Perustulo helpottaisi taiteilijoiden asemaa ja tukisi taiteen soveltavan käytön yleistymistä.

Hyvää kirjan ja tekijänoikeuksien päivää!

Taideperustaisia metsäkohtaamisia: ekosysteemipalveluista elinvoimaa luoville aloille https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/64991

Liikenne sähköistetään

Viikko sitten kerroin Facebookissa, että vaihdoin autoa, jotta oma polttoöljyn kulutukseni laskisi. Siihen oli kaksi syytä: Venäjän hyökkäyssota, jota länsi rahoittaa ostamalla Venäjältä fossiilisia sekä ilmaston lämpeneminen, jonka pahetessaan ennakoidaan johtavan humanitaarisiin kriiseihin, nälänhätään, pakolaisaaltoihin ja sotiin.

Esitin, että liikenteen osalta irtaudumme fossiilista vähentämällä autoilua ja uudistamalla autokantaa sähkö- ja hybridiautoihin. Saamani palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että moni kokee, että heillä on oikeus jatkaa elämäntapaansa huolimatta sen ilmastovaikutuksista taikka maailmanpoliittisesta tilanteesta. Pohdin nyt muutamia esitettyjä kysymyksiä.

Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Valtaosa liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää siirtymällä vähäpäästöisempiin polttoaineisiin, kuten biopolttoaineisiin, tai sähköautoihin. Biopolttoaineita ei kuitenkaan voida tuottaa kestävästi kaikille autoilijoille. Tutkijoilta onkin saatu hyvin selvä viesti, että liikenteen sähköistäminen on välttämätöntä. Samalla on ratkottava myös akkuteollisuuden ongelmia, rakennettava uusiutuvan energian infrastruktuuria ja vähennettävä kulutusta. Tulevaisuudessa yhä harvempi omistaa oman auton. Jo nyt esimerkiksi sähköpyöräilyn ja taksien käytön yhdistelmä mahdollistaa monen perheen autottomuuden täällä Rovaniemellä.

“Eikö kaikki vanhat autot ole hyvä ajaa aivan loppuun?” – Ei, koska liikennettä tulee sähköistää ilmastokriisin takia. Vanhojen autojen materiaalit tulee kierrättää. Erityisesti niiden, jotka ajavat paljon, on hyvä päivittää auto. Jos joku tarvitsee autoa ajaakseen lähinnä kaupunkialueella, voi hän ajaa nämä matkat kokonaan sähköautolla tai hybridiauton akulla.

“Pyrinkö tyhjentämään maaseudun?” – Jatkossakin maaseudulla ja kylissä voi asua siellä töitä tehden. Lisääntyvät etätyöpäivät kotoa käsin ja sähkö- ja hybridiautot mahdollistavat maaseudulla asumisen aiempaa kohtuullisimmilla ilmastovaikutuksilla. Jos elämäntilanne kuitenkin vaatii jokapäiväistä pitkää ajoa työpaikalle, on hyvä pohtia muutoksen mahdollisuuksia: kimppakyytejä, asuin- tai työpaikan vaihtoa, sähköpyöräilyä, polttomoottoriauton vaihtamista sähköautoon, huoneenvuokrausta työviikkoja varten tai muuta vastaavaa.

“Haluanko, että bensa ja diesel poltetaan jatkossa tuhkana tuuleen: lentopetrolin tuotannon sivuvirtana syntyvälle dieselille ja bensalle ei ole keksitty sijoituspaikkaa, joten siitä syntyy ongelmajätettä” – Tämä hassulta kuulostava väite perustuu Mika Anttosen puheisiin, joita on levitetty sosiaalisessa mediassa. Anttonen on polttoaineiden jakelu- ja öjynjalostusyritysten omistaja, jonka viestintä perustuu oman liiketoiminnan etuun. Lentokoneissa voidaan käyttää muitakin energianlähteitä ja polttoaineita. Lentämistä myös tulee vähentää. Polttomoottoriautoilun ei tule hidastaa lentoliikenteen välttämätöntä muutosta.

“Miksi Ukrainan sota pitää sekoittaa vihreään siirtymään?” Venäjällä on maailman suurimmat fossiilisten polttoaineiden varannot. Turvallisuuspolitiikka, energiariippumattomuus ja vihreä siirtymä liittyvät toisiinsa: halusimmepa niin tai emme. Kuten Sitran johtaja Mari Pantsar kirjoittaa twitterissä: “Muut pakotteet Venäjää vastaan ovat kuin hyttysen ininää myrskyssä, niin kauan kuin käytetään miljoonia ja miljardeja verirahaa öljyn ja kaasun ostamiseen.”

Fossiilisista irtautuminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen edellyttävät meiltä isoja muutoksia elämän ja yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla: kunnissa, yrityksissä ja kotitalouksissa. Nyt on entistä tärkeämpää miettiä, voiko asua lähellä työpaikkaa ja kulkea jalan tai pyörällä. Onko välttämätöntä kuljettaa lapsia autolla harrastuksiin? Millainen kaupunkisuunnittelu mahdollistaa autottomuuden? Miten perheloma tehdä junalla? Miten Lappiin ja Lapissa matkustetaan tulevaisuudessa?

Monia ratkaisuja on jo syntymässä. Esimerkiksi Rovaniemellä pilotoidaan jo nyt Suomen harrastamisen mallia, jossa lasten harrastuksia järjestetään koulupäivän jälkeen. Junaratayhteydet Ruotsin puolelta paranevat. Tuulivoimaloita rakennetaan, koska niillä saadaan edullista sähköä. Muutokset eivät välttämättä kurjista elämäämme, toisin kuin ilmaston lämpeneminen. Esimerkiksi työmatkakävely on oman arkeni luksusta.

Kulutuksen vähentäminen – kohtuullisesti, eettisesti ja ekologisesti eläminen – on muutoksen ytimessä. Elämän sisältö ei silloin löydy kulutuksesta vaan yhteydestä toisiin ihmisiin, eläimiin ja luontoon. Tunne siitä, että elää eettisesti ja mahdollisimman vastuullisesti, tuo merkityksellisyyttä. Yhteiskunnan ja kulttuurin muutos ei kuitenkaan tapahdu nopeasti. Juuri nyt tarvitsemme myös tieteen ja teknologian ratkaisuja ilmastokriisiin, jotta ihmiselämä maapallolla voi jatkua. On välttämätöntä vähentää liikenteen päästöjä ja ottaa vastuu kulttuurimme ja elämäntapamme muutoksesta entistä kestävämmäksi.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkausta tulee nostaa

Rovaniemellä on uutisoitu tänään koululaisen tekemästä puukotuksesta koulussa. Teon syistä ei ole tietoa, mutta uutinen taustoittaa, että yleensä nuorten rikosten taustalla on vanhempien päihdeongelmia, kotiväkivaltaa, mielenterveysongelmia ja osattomuutta.

Aiemmin tällä viikolla uutisoitiin, että Rovaniemellä on sosiaalityössä erittäin synkkä tilanne: lastensuojelu on kriisissä. Lastensuojelun asiakasmitoituksesta on säädetty laissa siten, että sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 35 lasta tai nuorta asiakkaana. Rovaniemellä yhtä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden voi olla jopa 50–100 lasta, ja keksimäärin työntekijällä on 43 asiakasta yhtä sosiaalityöntekijää kohden. Uutisen mukaan avoimia sosiaalityöntekijöiden virkoja auki ei saada täytettyä, koska hakijoita ei ole.

Kuntarekry-palvelusta ilmenee, että Rovaniemen kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluissa on avoinna erimittaisia sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksia, joissa on SOTE-sopimuksen mukainen palkkaus.

On ilmeistä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkausta tulee nostaa. Kerava toimii esimerkkinä. Siellä nostettiin palkkoja, ja kaikki avoimet työpaikat täytettiin.

Kirjoitan tämän tarkastuslautakunnan kokouksen tauolla. Päätimme, että käsittelemme jatkossa sosiaalityön tilannetta tarkastuslautakunnassa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on tarkastaa, onko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Viime vuonna Rovaniemen talous oli 12 miljoonaa euroa ylijäämäinen. (Talousarvio oli alijäämäinen, mutta Lapin sairaanhoitopiirin palautukset ja valtion korona-avustukset paransivat tulosta.) Ylijäämäinen tulos ei kuitenkaan kerro, että kaupunki olisi onnistunut toiminnassaan hyvin, kun lastensuojelun laki ei toteudu ja tragedioitakin tapahtuu toistuvasti.

Innostavaa ja hauskaa Pohjolan päivää! Glad Nordens dag!

Tänään puhuin pohjoismaisesta yhteistyöstä 9-luokkalaisten kanssa Rovaniemellä. Oli hienoa tavata nuoria, joita Pohjoismaat kiinnostavat.

Minulle pohjoismaiset arvot tarkoittavat ympäristön- ja luonnonsuojelua, tasa-arvoa, sananvapautta ja kulttuuria. Pohjoismainen kunnianhimo tarkoittaa sitä, että Pohjolasta visioidaan maailman kestävintä ja integroituneinta aluetta vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaat haluavat edistää hiilineutraaliutta ja kestävää kierto- ja biotaloutta sekä siirtymistä vihreään talouteen. Pohjoismaiset yhteistyöministerit sopivat tällaisesta yhteistyön visiosta jo vuonna 2019.

Valtioneuvoston kanslia, Lapin liitto, Lapin yliopiston harjoittelukoulu ja Rovaniemen Pohjola-Norden järjestivät Arktikumissa paneelikeskustelun, jossa nähtiin oppilaiden tekemiä videoita ja kuultiin Meänland-yhtyeen musiikkia. Juontaja toimi Inari Fernandez.

Minä kerroin paneelissa pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä ja arkipäivästä kansainvälisessä yhteistyössä ja rajattomassa Lapissa. Toivon, että nuoret kokivat tilaisuuden innostavaksi.

Ps. Kuva Nuukista, jossa osallistuin viime syksynä Grönlannin pohjoismaisen instituutin hallituksen kokoukseen (NAPA – The Nordic Institute in Greenland).

Stand with Ukraine

Oliver and I listen to BBC news in the kitchen as children watch “normal” telly. I have had tears in my eyes when seeing the horrow of ordinary people in Ukraine but also, when Johnson announced British economic sanctions on Russia on Thursday: they said it is biggest sanctions pact Russia has seen. At the same time, the European Union’s sanctions have been weak and slow, as Russia is the EU’s main supplier of oil and natural gas and there are fears of rising prices. This is our shame.

When Russia invades Ukraine, what can we do in Europe? We must give pressure to decision makers to do everything they can to stop the insanity. We need to support charities who help victims of war, and prepare to receive refugees. I also wonder, why Western countries do not try harder to influence China and other partners of Russia?

Should we ban Russian operators from all collaboration with West? Needless to say, it is right to ban participation to such events as Eurovision song contest and sport events. But in my view, we should continue talking with our friends who live in Russia: artists, authors, journalists and common people. We need to support everybody who have some potential strength and wisdom to oppose Putin´s absurdity.

I write this from Finland in where we are separated from Russia by a 1,340-kilometre-long border. In the history, this border has been pushed back and forth several times as a consequence of armed conflicts. Finland is not member in NATO, but now Finnish politicians have got alerted by Russia’s demand that NATO should guarantee not to enlarge further. Finnish people in general and many politicians have been stressing that each nation has the right to determine its own security policy. Anyhow, there is no fast track to join NATO. If Finland would apply, the hesitation of just one Ally is enough to delay or block our acceptance.

It is worrying if the tension between NATO and Russia around the Ukraine can affect the Arctic. Can the conflict spill over even more into the High North where region’s vast natural resources and the new transportation routes may motivate Russian desire to expand? Now it is assumed that current war and associated security political situation will change Arctic cooperation. For me, it is relevant to question, if and how we can continue dialogue and collaborations in research and arts, to foster conditions for peace in Circumpolar Arctic.

Yesterday, I was on research seminar with our doctoral candidates. Research on art education is derived by aims of equity, sustainability, learning and freedom of expression. My dear colleagues, students and professors came to the online seminar shocked by news from war. Some of us expressed how our efforts now feel pointless and insignificant. Anyhow, we agreed, that we cannot give up in doing our best to a better world. Now, we need to stand with Ukraine.

Muistutus Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen

Rovaniemen Vihreät ry ja Rovaniemen Vihreä valtuustoryhmä jättivät Lapin liitolle alla olevan muistutuksen Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen

Lappi-sopimus 2022 – 2025 ohjaa maakunnan kehittämistä ja siten myös maakuntakaavoitusta. Lappi-sopimuksessa mainitaan yhtenä toimenpiteenä: ”Kemijoen ekosysteemin ennallistamiseksi edistetään vaelluskalojen palauttamista tukemalla luonnonmukaisten ohitusuomien rakentamista Kemijoen voimalaitoksilla”. Lapin liiton valtuuston hyväksymän Lappi-sopimuksen tahto ei edellä mainitussa asiassa toteudu maakuntakaavaehdotuksessa. Pyydämme lisäämään varaukset luonnonmukaisille ohitusuomille Kemijoen voimalaitosten yhteyteen.

Rakennetun ympäristön sekä maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden väliin tulee varata riittävän laajoja vihervyöhykkeitä. Maakuntakaavaan on merkitty vihreillä kaksisuuntaisilla nuolilla ekologinen yhteystarve tai viheryhteystarve, mutta nämä merkinnät ovat muiden kaavamerkintöjen päällä tai alla. Maakuntakaava on pohjana yleis- ja asemakaavatyölle ja merkintöjä voidaan tulkita niin sanotusti muita asioita, kuten taloudellista tuloksellisuutta, painottaen. On vaarana, että luonnon elinvoimaisuus ja monimuotoisuus turvaaminen ja lisääminen jää silloin vähemmälle huomiolle.

Pohjavesialueilla ei tule sallia laajamittaista maa-ainesten ottoa, maan eikä rakennus- ja purkujätteiden läjitystä.  Myöskään vesistöjen läheisyydessä ei tule sallia rakennus- ja purkujätteiden läjitystä, jotta sulamisvesien mukana ei päädy kasveille ja eläimille haitallisia aineita vesistöihin. Miten taataan puhtaan pohjaveden riittävyys tulevaisuudessa? Onko tehty kokonaiskartoitusta puhtaan pohjaveden riittävyydestä huomioiden, että kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan merkittävästi?

Kaavaselostuksessa (päivätty 10.12.2021) esitetään Tilastokeskuksen ennuste, jonka mukaan väestökehitys on vuonna 2035 noin 66 000 henkeä mutta Rovaniemen kaupungin kaavoituskatsauksessa on esitetty, että kaupungin tavoitteena on 70 000-80 000 asukasta vuonna 2035. Maankäytön suunnittelulla halutaan mahdollistaa jopa 100 000 asukkaan sijoittuminen Rovaniemen kaupungin alueelle, mikä tulee huomioida myös pohjaveden varaamisessa.

Kaivostoiminnan kaavoitussuunnittelussa tulee ehdottomasti huomioida kaivosten aiheuttamat muutokset pohjavesien laadullisiin sekä määrällisiin muutoksiin. Esimerkiksi kaavoituksessa esitetyn Suhangon kaivoksen lähellä sijaitsee useita pohjavesialuetta. Mikäli vedenhankintaan käytettävät pohjavesialueet asetetaan kaavoituksella kaivoksen ympäristövaikutusten vaikutusalueelle ja talousveden laatu vaarantuu, on jo kaavoitusvaiheessa osoitettava vastuutaho korvaamaan vaihtoehtoisen vedenhankinnan järjestämisen kustannukset sekä pohjavedestä riippuvaisten maaekosysteemien katoaminen.

Kaavamääräykset

Kaavamääräyksiin on lisättävä:

  • Pinta- ja pohjavesien vesien suojelusta tulee huolehtia kaikilla alueilla.
  • Rannansuuntainen kulkuyhteys on turvattava alueiden käytön suunnittelussa.
  • Patojen ja voimalaitosten yhteyteen on suunniteltava ja rakennettava kalan kulun ja lisääntymisen mahdollistavat luonnonmukaiset ohitusuomat. Tämä on huomioitava myös viranomaistoiminnassa.

Yhteiskunnallista vaikuttamista taiteessa ja politiikassa

Taiteilijana olen tehnyt useita teoskokonaisuuksia, joiden aiheet koskevat luonnonvarapolitiikkaa pohjoisessa. Toisinaan olen halunnut avata keskusteluja ja joskus ottaa kantaa: kampanjoida taiteen keinoin muun muassa Lapin kaivoshankkeita vastaan. Tutkimuksessani olen pohtinut, miten taiteella voi vaikuttaa. Johtopäätökseni on usein ollut, että taiteella voi vaikuttaa arvokeskusteluihin ja arvojen transformaatioon. Se on tärkeää. Kaikki poliittiset päätökset, jotka meidän nykyhetkeä ja tulevaisuutta määrittävät, perustuvat arvoihin – ja toivon mukaan myös tutkimustietoon.

Arvojen transformaation odotetaan johtavan kestävämpään yhteiskuntaan ja kulutuksen kohtuullistamiseen, mikä on välttämätöntä. Kuluttamisen tulee asettua maapallon kantokyvyn rajoihin.

Edelleen ajattelen, että taiteella voi vaikuttaa ja että taiteen tekeminen on merkityksellistä. En kuitenkaan halua jättää päätöksentekoa niille, joiden arvot näyttäytyvät päinvastaisilta kuin omani. Siksi olen kuntavaaliehdokas ja siksi olen pyytänyt vihreiden ehdokkaaksi niin monta muuta rovaniemeläistä, joihin luotan ja joiden näkemystä arvostan.Kun vihreitä valitaan Rovaniemen valtuustoon, emme kannata kaivoshankkeita, joihin liittyy valtavia ympäristöriskejä. Kaivoslaki on uudistettava ja nykyiseltä kaivostoiminnalta on edellytettävä vastuullisuutta.

Ilmastotyötä myös Rovaniemelle

Vuosi sitten moni ihmetteli Rovaniemen kaupungin twiittiä, jossa kerrottiin, että Rovaniemellä ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa ilmastonmuutoksesta, koska kaupungin metsissä on suuret hiilinielut. Konsulttiyrityksen tekemää selvitystä, jossa metsien hiilinieluja verrataan kaupunkilaisten hiilijalanjälkeen, on pidetty epäonnistuneena viherpesuna. Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki ja entisen maalaiskunnan alueella on paljon metsää. Tämä kunnan rajojen vetäminen ei kuitenkaan vapauta kaupunkia ilmastotyöstä. Tehty viestintä ei anna hyvää kuvaa ympäristöosaamisesta eikä edistä kaupungin brändiä.

Kuntavaalien alla hiilitaselaskelma on nostettu uudestaan esiin. Rovaniemen käyttämä hiilitaseen laskentatapa ei kuitenkaan vastaa yleisesti käytettyä määritelmää hiilineutraaliudesta. Yleinen tulkinta on, että fossiilisperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää riittävästi ja tavallisesti käytössä on 80 % vähennystavoite. Hiilinieluja voidaan käyttää viimeiseen 20 % osuuteen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Nielulaskelmassa on kuitenkin edelleen huomioitava maankäyttösektorin päästöt kuten turvepellot, turvemetsät ja maankäytön muutokset. Hiilinegatiivisuus-termiä voidaan käyttää vasta sen jälkeen, kun 80 % päästövähennys on saavutettu.

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Miikka Keränen on ottanut Rovaniemen laskelmiin kantaa todeten, että Rovaniemen ”hiilitase” on pr-temppu, jolla kaupunki välttelee vastuutaan ilmastoasioissa. Silti Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi hiilitaselaskelman osaksi kunnan talousarvioita 2021 ja taloussuunnitelmaa 2022–2023.

Rovaniemellä on asetettava selkeät ilmastotavoitteet, jotka vastaavat muissa kunnissa käytettyjä kriteerejä. Esimerkiksi hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostoon kuuluu nyt 78 kuntaa. Lapista mukana ovat Kemi, Enontekiö ja Posio. HINKU-kunnat ovat sitoutuneet 80 % päästövähennystavoitteeseen vuoden 2007 tasosta. Lisäksi suuremmat kaupungit ovat asettaneet omia tavoitteitaan. Esimerkiksi Oulu tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2040 mennessä. Rovaniemi ei sen sijaan ole vielä asettanut omaa tavoitettaan.

Vihreät kannattavat Rovaniemen liittymistä HINKU-verkostoon. Haluamme ilmastotyötä, josta lapsemmekin voivat nyt ja tulevaisuudessa olla ylpeitä.

Asukkaiden osallistumista kaupungin metsänhoidon suunnitteluun on vahvistettava

Kuntalaisaloitteessa “Vanhoja puita ja pesimäpaikkoja lähimetsiin: luonto- ja maisema-arvoille painoa” esitetään, että metsien hoidossa tulisi huomioida paremmin virkistyskäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot ja mahdollistettava asukkaille osallistuminen taajamametsien hoidon suunnitteluun. Rovaniemen yhdyskuntatekniikan lautakunta käsitteli vastausta aloitteeseen kokouksessaan 30.03.2021. Vastauksesta käy ilmi, että asukkaiden ja sidosryhmien osallistumisessa metsien hoidon suunnitteluun on puutteita.

Kaupungilla on noin 960 hehtaaria taajamametsiä. Ne muodostuvat useista sadoista eri kokoisista alueista. Vuosittain taajamametsiä hoidetaan noin 20 hehtaarin alueelta. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastauksessa viitataan metsien suureen määrään, mikä onkin kaupunkimme rikkaus. Samaan aikaan suuri metsäomaisuus velvoittaa kaupunkia suhtautumaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tavoitteellisesti.

Positiivista yhdyskuntatekniikan yksikön vastauksessa ovat muun muassa tieto joistakin taajamametsien hoidon tavoitteista. Kaupunki pyrkii turvaamaan eri lintulajien elinympäristöjä rauhallisina. Tavoitteena on olla puuttumatta voimakkaasti metsiköiden ikärakenteeseen ja puulajisuhteisiin. Vanhoja puita pyritään säilyttämään, jos niitä ei pidetä turvallisuusriskeinä. Nämä tavoitteet eivät silti aina toteudu käytännössä: kuntalaisaloite tehtiin, kun Rovaniemellä kaadettiin toistuvasti tärkeiksi koettuja vanhoja puita. Juuri lahottajasienet ja hyönteiset ovat merkittävä osa sitä metsien monimuotoisuutta, joka on vähentynyt. Virkistysmetsissä vanhojen puiden tulee antaa olla pystyssä mahdollisimman kauan ja jatkaa monimuotoisuuden rikastamista myöhemmin maapuina.

Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastineesta käy ilmi, että metsien hoidossa huomioidaan yksittäisten asukkaiden yhteydenottoja. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä tapa osallistaa asukkaita metsien hoidon suunnitteluun. Taajamametsiä käytetään laajasti virkistykseen, lenkkeilyyn ja harrastustoimintaan sekä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien ulkoiluun ja opetukseen. Metsien hoidon suunnittelua on kehitettävä siten, että kaupunkilaisten, yhdistysten ja muiden sidosryhmien osallistaminen on systemaattista ja tapahtuu suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Tietotaitoa on haettava myös luonnonsuojelun asiantuntijoilta ja ympäristöjärjestöiltä.

Nykyään käytössä olevat digitaaliset sovellukset tarjoavat osallistamiseen hyviä työkaluja. Käyttöön voisi ottaa esimerkiksi verkkosovelluksen, jossa asukkaat voivat ilmoittaa, mitkä puut ja metsät ovat heille tärkeitä. Kaupunkilaisten rooliksi ei saa jäädä jo suunniteltujen hakkuiden vastustaminen ja kaadettujen puiden sureminen.

Ounasvaara on säilytettävä virkistyskohteena

Ounasvaaran rakentaminen on puhuttanut kaupungissa jo pitkään. Nyt alue nousi esiin EU:n elvytyspaketin ideoinnin yhteydessä. Elvytysrahojen käyttäminen esimerkiksi katettuun lasketteluhalliin olisi erikoista tilanteessa, jossa Rovaniemen pitäisi päinvastoin suunnata elvytysrahat kestävään kasvuun ja houkutella matkailijoita luonnontilaisella luonnolla, yöttömän yön eksotiikalla ja kohteena, jossa luonto on lähellä kaupunkimatkailun ravintola- ja kulttuuripalveluita. Ei haikalla enää keinotekoisten katettujen laskettuhallien perään. Lapin vahvuus on alkuperäisessä luontokokemuksessa, joka käy yhä harvinaisemmaksi. EU:n elvystyrahoja on haettava Rovaniemen kehittämiseen kansainväliseksi, korkean teknologian ja hiilineutraalin matkailun kaupungiksi

Me Vihreät haluamme Rovaniemelle kansallisen kaupunkipuiston, joka palvelee niin rovaniemeläisiä kuin kestävän matkailun kehittämistä. Kansallista kaupunkipuistoa on toivottu Rovaniemellä aiemminkin ja se on esillä myös Rovaniemen kaupunkistrategiassa, jossa visiona on, että Rovaniemelle on myönnetty kansallisen kaupunkipuiston asema vuoteen 2025 mennessä. Kansallinen kaupunkipuisto on päämäärä, jonka eteen on tehtävä töitä.

Kansallisen kaupunkipuiston mahdollisuus Rovaniemellä perustuu upeisiin vaara- ja jokimaisemiin. Ne ovat kaupungin hyvinvointi- ja vetovoimatekijä. Kannustammekin kaupunkilaisia osallistumaan Luonnonperintösäätiöön avattuun keräykseen, jolla ostetaan pala Ounasvaaraa suojeluun. Keräys on viesti Ounasvaaran luontoarvojen merkityksestä kaupunkilaisille ja matkailuelinkeinolle.

Ounasvaaran tulevaisuudesta päättävät lopulta paikalliset, vaaleilla valitut päättäjät. Tämä on hyvä muistaa kevään kuntavaaleissa.

Maria Huhmarniemi, Rovaniemen Vihreiden hallituksen puheenjohtaja ja Laura Tarvainen, Rovaniemen Vihreiden hallituksen varapuheenjohtaja

Mielipidekirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa ja Uudessa Rovaniemessä 17.3.