Korkeakoulujen lukukausimaksut nousivat
keskusteluaiheeksi, kun YLE uutisoi että ”Lapin korkeakoulurehtorit eivät
tyrmää lukukausimaksuja”. Rehtorit peräävät asian selvittämistä, kun taas
korkeakoulujen opiskelijakuntien edustajat tyrmäsivät koko keskustelun.
Olen täysin samalla kannalla kuin Krista
Perälä ja Julia Nikusaari: maksuton koulutus on perusta, jonka päälle koko
tasa-arvoinen suomalainen koulutusjärjestelmämme on rakennettu. On arvokasta ja
tärkeää, että suomalaiset voivat taustoistaan riippumatta kouluttautua
pitkällekin. Maksuttoman koulutuksen puolustaminen on tasa-arvon ja sivistyksen
puolustamista, kuten Perälä ja Nikusaari toteavat. (linkki heidän
mielipiteeseen kommentissa.)
Lukukausimaksukeskustelu on osa
poliittista kamppailua, joissa määritellään koulutuksen yhteiskunnallista
merkitystä. Koulutusjärjestelmän ensisijaiseksi tavoitteeksi ei tule nähdä
talouden palvelua.
Opetan yliopistossa kansainvälisessä
ohjelmassa, jossa osa opiskelijoista maksaa lukukausimaksua. Suomen
korkeakoulujärjestelmään tuotiin Sipilän hallituskaudella lukukausimaksut EU-
ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Meidän opettajien työn laatu ei
kuitenkaan lainkaan nouse riippuen siitä, onko luokassa ns. maksavia asiakkaita
vai ei. Maailmallakin lukukausimaksujen vaikutus opetukseen on epäselvä, kuten
selviää Jussi Systän ja Mikko Lahtisen artikkelista Politiikasta-lehdessä.
Aiemmin tavoiteaikaa pidemmät
opiskeluajat nähtiin ongelmana, jota pyrittiin ratkomaan opiskelijan aseman ja
vapauden heikennyksillä sen sijaan, että olisi investoitu opetukseen ja
ohjauspalveluihin. Opiskelijoiden toivottiin päätyvän nopeammin työmarkkinoille.
Nyt käsillä on nuorten mielenterveyskriisi. Monen opiskelijan edellytykset
opiskella ovat heikentyneet mielenterveyden ongelmien tai vaikeiden
elämäntilanteiden myötä. On ironista, että juuri työkykyisten nuorten määrän
voidaan ajatella ratkaisevan Suomen taloudenkin tulevaisuutta.
Nuorten hyvinvointi ja opiskeluajan
paineettomuus on otettava lähtökohdaksi lukukausimaksukeskustelussa. Suomen
koulutusjärjestelmän rahoitusta on jatkossakin koottava veroista
lukukausimaksujen sijaan. Siten Suomeen saadaan tarvittavia osaajia, tutkijoita
ja taiteilijoita.
Vihreiden puoluepoliittisessa ohjelmassa
on seuraavat tavoitteet:
1.Turvataan korkeakoulujen
toimintaedellytykset ja palautetaan sivistys korkeakoulupolitiikan ytimeen
2.Lisätään korkeakoulujen
perusrahoitusta pysyvästi sekä uudistetaan järjestelmää kannustamaan
laadukkaaseen opetukseen ja tutkimukseen
3.Helpotetaan korkeakouluun pääsyä
4.Mahdollistetaan täysipainoinen opiskelu
5.Puolustetaan koulutuksen maksuttomuutta
6. Lisätään jatkuvaa oppimista
Oletan, että näistä tavoitteista
keskustellaan eduskuntavaalien alla. Vihreät asettuu politiikassa
tinkimättömäksi koulutuksen puolustajaksi.