Toinen valtuustovuosi alkamassa

Yliopiston lukuvuosi alkaa nyt minulle ensimmäistä kertaa apulaisprofessorin roolissa taiteiden tiedekunnassa. Kaupungin valtuutettuna alkamassa on toinen vuosi.

Vihreänä valtuutettuna toimin Rovaniemen tarkastuslautakunnassa ja hallintosääntötyöryhmässä. Molemmissa on kokouksia kuukausittain ja työ vaikuttaa Rovaniemen kehittämiseen pitkällä tähtäimellä. Kaikissa keskusteluissa mietin, miten Rovaniemestä kasvaa elinvoimainen, yhteisöllinen, ekologisesti kestävä ja kulttuurisesti rikas Lapin pääkaupunki. Vihreiden tavoitteena Rovaniemellä on lisätä tulevaisuuteen katsomista sekä edistää kaupungin kestävää kehittymistä ja kasvua alueen ympäristöä ja luontoa kunnioittaen. Haluamme tukea Rovaniemen muutosta kansainväliseksi, korkean teknologian ja kestävän matkailun kaupungiksi, jossa yhdistyvät luonto- ja kaupunkimatkailun palvelut ja laadukas kulttuuritarjonta. Uusiutuva energia, energiatehokkuus, kiertotalous sekä älykkäät palvelut, jotka voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti samalla uudistaen kaupungin taloutta kestävään suuntaan, on vihreiden tavoitteiden ytimessä.

Vihreiden kuntavaaliohjelmassa linjasimme, että korkeakoulut ja vahva taiteen ja kulttuurin kenttä luovat Rovaniemestä elinvoimaisen sivistyskaupungin, jossa voidaan hyvin. Tämä on itselläni tärkeä tavoite, kun ammattiosaamiseni on juuri taiteen ja muotoilun koulutuksessa sekä taiteen, muotoilun ja kulttuurin aluetalousvaikutuksissa.

Koen, että Rovaniemen päätöksenteossa olisi tunnistettava nykyistä paremmin arktisen muotoilubrändin potentiaali, kaupungin vahvuudet ja monipuolisen elinkeinorakenteen merkitys. Luovien alojen kasvua on tuettava Rovaniemellä entistä enemmän, sillä elinvoimainen luovien alojen yrittäjyys tukee muidenkin alojen kehittymistä. Tätä teemaa, sekä vihreän siirtymän välttämättömyyttä ja mahdollisuuksia, aion tuoda tänäkin vuonna esiin.

Vihreät vaikuttavat Rovaniemellä!

Ensimmäistä valtuustokautta on takana vuoden ajan. Rovaniemen Vihreillä on kaupunginvaltuustossa neljä paikkaa ja lisäksi vaikutamme aktiivisesti lautakunnissa ja muissa toimielimissä keskustelemalla ja esittämällä ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin. Tulevaisuusorientaatio, ratkaisukeskeisyys ja vastuullisuus ovat vihreän politiikan ytimessä niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin eduskunnassakin.

Vuoden aikana peräänkuulutimme ympäristön, lähiluonnon ja ilmaston huomioimista kaupunkistrategiassa 2030, talousarviossa, valtuuston keskusteluissa ja lautakunnissa. Työ on tuottanut tulosta. Esimerkiksi strategiassa ja talousarvioissa linjataan luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Yhteisten päätösten mukaisesti Rovaniemi on sitoutunut vaalimaan arvokasta luontoaan ja lisäämään monimuotoisuutta metsissä, metsäisillä alueilla ja puistoissa. Tähtäämme kiertotalouden edelläkävijäksi sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja myös siihen sopeutumiseen. Nyt on aika toteuttaa näitä tavoitteita käytännössä ja päättää yhdessä, millaista on lappilaisten kaupunkien ja kylien vaikuttava ilmastotyö – millaiset ratkaisut toimivat parhaiten meidän olosuhteissamme.

Kaupunkistrategiassa olemme sopineet, että Rovaniemi on rohkea ja luova: uskallamme etsiä uusia toimintamalleja ja tulevaisuuden ratkaisuja kaupungin kehittämiseen. Tämä tavoite ei valitettavasti toteudu tällä hetkellä kaupungin päätöksenteossa. Osaa organisaatioista ja toiminnoista, jotka edistävät luovuutta ja kestävää kasvua, ollaan ajamassa alas. Rovaniemi päätti irtautua House of Laplandista, joka tekee vaikuttavaaa markkinointia. Arctic Design viikon rahoitusta leikattiin ja samalla sivuutettiin muotoilutapahtuman aluetaloudelliset vaikutukset ja merkitys yrityksille. Meidän on tunnistettava nykyistä paremmin arktisen muotoilubrändin potentiaali, kaupungin vahvuudet ja monipuolisen elinkeinorakenteen merkitys. Luovien alojen kasvua on tuettava Rovaniemellä entistä enemmän, sillä elinvoimainen luovien alojen yrittäjyys tukee muidenkin alojen kehittymistä.

Vuoden aikana Vihreä valtuustoryhmä on tehnyt useita valtuustoaloiteita. Olemme ehdottaneet muun muassa, että Rovaniemen kaupunki selvittäisi tekstiili- ja vaatetusalan kehittämistä Rovaniemellä ja että Rovaniemi liittyisi hiilineutraalien kuntien verkostoon. Luonnon monimuotoisuuden tueksi olemme ehdottaneet Ounasvaaran vanhojen metsien suojelua, puiden lisäämistä kaupungin puistoihin ja kaupungin metsänhoitotoimien ajoittamista lintujen pesimäajan ulkopuolelle.

Syksyllä työ kaupungin kehittämisen, ympäristön ja ilmaston puolesta jatkuvat. Tervetuloa mukaan Rovaniemen Vihreisiin rakentamaan kestävämpää kaupunkia askel kerrallaan!

Maria Huhmarniemi
Maija Haase
Sanna Konola
Miikka Keränen
Laura Tarvainen
Tarja Suopajärvi
Ella Keski-Panula

Vaelluskalat

Tänä kesänä on paljon tapahtumia Rovaniemen kotiseutumuseolla. Toivottavasti Vaelluskalat on vielä pystyssä! Pajuveistokset on tarkoitettu muutaman vuoden iloksi.

Vaelluskalat-pajuveistoskokonaisuus Rovaniemen kotiseutumuseolla kuvaa lohta ja sen katoa. Veistosparin toinen osa on lohen silhuetti ja toinen tyhjä tila, jossa lohen ääriviiva piirtyy virtaavaan Kemijokeen. Vaelluskalat-teoksen tekijöitä oli ryhmä Lapin yliopiston tiedekunnan opiskelijoita Maria Huhmarniemen ohjauksessa. Lisäksi ryhmä kuvataidekasvatuksen opiskelijoita teki aaltoja Suvi Aution ohjauksessa.

Vaelluskalat-teos toteutui Arcta Fast -hankkeen koulutuspilottina siten, että pajuveistokseen liittyy oppilaitosten yhteistyötä ja tapahtumien kehittämistä. Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian opiskelijat ovat tuottaneet Rovaniemen kotiseutumuseolle taidenäyttelyn teemalla Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain digitaalista. Rovaniemen kotiseutumuseon rakennuksiin ja pihapiiriin on koottu monimuotoinen nykytaiteen kattaus. Teokset keskustelevat museon esineiden ja rakennusten kanssa.

Arcta Fast -hanke on luovien alojen koulutuksen kehittämishanke. Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia tekevät yhdessä koulutuskokonaisuutta, joka antaa valmiuksia yhteisiin tapahtumaprojekteihin.

Vaelluskalojen tekijät:

Lohen silhuetti: Anniina Jokitalo, Qiao Liang, Kirstin Mackinnon, Johan Steinmetz, Marie-Luise Weier,

Lohen tyhjä tila: Tiina Raaterova, Ismo Vuorela, Annika Tolvanen

Kuvat: Maria Huhmarniemi

Huolletaan ja kunnostetaan harvoja vanhoja taloja

Rovaniemellä monien sodasta säästyneidenkin talojen on annettu myöhemmin rapistua purkukuntoon. Vihreä valtuustoryhmää esittää suunnitelmallisuutta talojen kunnostukseen.

Joitakin vanhoja rakennuksia Rovaniemeltä siis löytyy. Esimerkiksi Kulttuuritalo Korundi on alun perin 1930-luvulla rakennettu postiautovarikko. Juhani Pallasmaa, jonka erityisosaamista on historian läsnäolon kunnioittaminen ja esiin nostaminen nykyrakennuksissa, on suunnitellut sen museokäyttöön. Tämä on hieno rakennus, joka palvelee upeasti kaupunkilaisia ja matkailijoita.

Alaruokasen talo Valtakadulla on 1860-luvulta. Se on peräpohjalainen talonpoikaisrakennus, jota käytetään juhla- ja kokoustilana. Osoitteessa Poromiehentie 7 on Ratamestarinpuisto ja niin sanottu vaaleanpunainen talo. Se on vuonna 1910 rakennettu rautatieläisten talo. Entisen junaradan asemarakennus on osoitteessa Poromiehentie 1 tyhjillään. Taloa melkein vastapäätä on Asemapäällikön talo, jossa toimii Päiväkoti Asemapäällikkö.

Muita vanhoja rakennuksia keskustassa ovat esimerkiksi Marttiinin Wanha tehdas, Lauri Tuotteiden talo, jossa myydään paikallisia käsitöitä. Lähteentien pirtti, vanha lastensairaala ja kulkutautisairaala sijaitsevat Kemijoen Ounasvaaran puolella. Kulkutautisairaala seisoo tällä hetkellä tyhjillään rautatiesillan vieressä Kemijoen rannalla. Nämä rakennukset sitovat kaupunkikuvan historiaansa.

Historian läsnäolon voi kokea myös nuoremman rakennuskannan äärellä, esimerkiksi Ferdinand Salokankaan arkkitehtuuria ihaillessa. Salokankaan suunnittelemat talot ovat tunnistettavissa muun muassa parvekekaiteiden koristelluista muodoista, ikkunaluukuista tai vapaamuotoisista ikkunoista. Parvekkeissa ja portaissa on hyvin koristeellisia kaiteita. Ikkunaluukut ovat värikkäitä ja reikäkuvioituja.

Jälleenrakennusaikana rakennettiin myös Rovaniemen linja-autoasema suunnittelukilpailun pohjalta vuonna 1959. Arkkitehdit Niilo Pulkka, Pekka Rajala ja Kaarlo Leppänen suunnittelivat kokonaisuuden, joka käsitti aseman ja rahtitilat. Asemarakennuksen rakennustaiteellisena ideana oli kattorakenteiden ja sisääntulokatoksen tunturin muoto. Alvar Aalto sovelsi tätä samaa tunturiteemaa Lappia-talossa vuonna 1976.

Valtuustoaloitteen valmisteli Miikka Keränen, vihreät

Valtuustoaloite puiden lisäämisestä Rovaniemen kaupunkikeskustan alueella

Valmistelin valtuustoaloitteen puuston lisäämiseksi puistoihin. Kaupunkiympäristön viihtyisyyttä voi parantaa lisäämällä teiden varsille ja puistoihin puita. Ne myös vaimentavat liikenteen melua ja sitovat ilmansaasteita sekä viilentävät kuumina kesinä. Kaupunkiluonnolla kuten puilla on myös merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Rovaniemen keskusta tiivistyy rakentamisen seurauksena, ja samalla osa viheralueista uhkaa kutistua. Jo tätä ennenkin Rovaniemeä on toisinaan tituleerattu “kivikyläksi” keskustan puiden ja viheralueiden vähäisyyden vuoksi.Jouluista tunnelmaa haetaan kaupunkiin talvisin tuomalla pieniä kuusia kävelykadulle. Kasvavat puut toisivat kuitenkin kadulle viihtyisyyttä kaikkina vuodenaikoina. Ympärivuotisten kuusien lisääminen sopii hyvin myös joulukaupungin imagoon. Kuuset Rovaniemen kaupunkipuistoissa ja niiden valaisu talvella toisivat Rovaniemelle aitoa joulukaupungin tunnelmaa. Kaupunkipuuna kuusi on kuitenkin arka kuivuudelle ja ympäristön muutoksille, joten kuusten paikkoja on etsittävä huolella. Samalla on kartoitettava paikat, joissa kunnallistekniikka ei estä istutuksia.

Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet ehdottavat, että Rovaniemen keskustan alueelle ja kaupunkipuistoihin lisätään puita kaupungin viihtyisyyden lisäämiseksi.

Ruokapalveluihin liittyvä valtuustoaloite

Olen valmistellut vihreän valtuustoryhmän kanssa ruokapalveluihin liittyvän valtuustoaloitteen. Aloite jätetään maanantain kokouksessa.

Rovaniemen kaupunkistrategiassa 2030 on linjattu, että edistämme terveellisiä elintapoja ja kavennamme hyvinvointi- ja terveyseroja: painotamme ruokapalvelujen toiminnassa terveellistä ruokavaliota ravitsemussuosituksia noudattamalla. Lasten ja nuorten ruokalistauudistus toteutetaan vuonna 2022.

Ainoastaan 14 prosentilla suomalaisista leikki-ikäisistä ruokavalion ravitsemuksellinen laatu on hyvä. Lisäksi ainoastaan yksi prosentti lapsista syö ravitsemussuositusten mukaisen määrän eli viisi annosta kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä.

Aloitteessa ehdotetaan kasvisten ja kotimaisen järvikalan osuuden lisäämistä kouluruuassa useilla keinoilla, kuten korvaamalla lihaa kasvipohjaisilla valmisteilla ja proteiinin lähteillä erilaisissa ruuissa, lisäämällä kasvisruokapäiviä, korvaamalla ainakin osa tonnikalasta järvikalalla kouluruoassa sekä tarjoamalla kasvisruoka linjaston alussa.

Vihreä varavaltuutettu, kotitalousopettaja Maija Haase, kertoo:

– Monille kouluateria on päivän ainoa lämmin ateria. Kouluruokailulla on myös merkittävä kasvatuksellinen rooli, sillä sen avulla opitaan maistamaan uusia ruoka-aineita ja ruokalajeja. Kasvisruokaa suosiva kouluruokailu auttaa siirtymistä ympäristön ja ilmaston kannalta kestävämpään ruokakulttuuriin. Kaupungin ruokapalvelu voi lisätä myönteistä suhtautumista kasvisruokaan kouluttamalla henkilöstöä ja reseptiikkaa parantamalla.

Kotimainen järvikala on tunnistettu osaksi hyvää ruokavaliota. Kotimaisen järvikalan sijaan Rovaniemen kouluruoassa on tarjolla tonnikalaa, koska järvikalaa ei ole valmisteina saatavilla suurkeittiön tarpeisiin. Kotimaisen järvikalan käyttöä voidaan kuitenkin lisätä vaiheittain. Kysyntä voi myös synnyttää uutta tarjontaa suurkeittiölle.

Kuvat minun kasvimaalta ja pikkuruisesta kasvihuoneesta, jossa kasvaa muutamia taimia. Tämän kasvimaan hyvinvointivaikutus on minulle enemmän touhuamisessa kuin sadossa. Sokerihernettä ja kesäporkkanoita toivon saavani lapsille napsittavaksi.

Arctic Design Week tukee vihreää siirtymää

Rovaniemi mieltää itsensä arktiseksi pääkaupungiksi ja brändäytyy koulutus-, kokous- ja tutkimuskeskukseksi sekä arktisen muotoilun pääkaupungiksi. Maailman pohjoisin muotoiluviikko, Arctic Design Week, on tämän muotoilupääkaupungin ydin. Tapahtuma on vuosien varrella kasvanut ja hakenut muotoaan. Muotoiluviikko nostaa esiin muotolun keinoja ja ilmiöitä, jotka edesauttavat arktista aluetta menestymään kestävästi.

Rovaniemen kaupunki tuki Arctic Design Week -tapahtumaa 60 000 eurolla vuonna 2022. Tapahtumalle on myönnetty vastaavaa rahoitusta myös aikaisempina vuosina. Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta päätti kokouksessaan 31. toukokuuta puolittaa tuen ensi vuodelle 30 000 euroon ja lopettaa tuen kokonaan sen jälkeen. Vihreiden edustaja elinvoimalautakunnassa, Sanna Konola, äänesti esitystä vastaan ja jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kaupungin vuotuinen tuki on edellytys Arctic Design Week -tapahtuman jatkolle. Sponsoreita ja muita rahoituksia olisi erittäin vaikea hakea ilman kaupungin rahoitusta. Tämä päätös hidastaa Rovaniemen alueen ja yritysten vihreää siirtymää ja heijastuu negatiivisesti myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan. Arctic Design Week on ollut keskeinen foorumi sille, että muotoilualojen osaamista on esitelty Rovaniemellä tukien valmistuvien muotoilijoiden osaamisen jäämistä alueelle.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkausta tulee nostaa

Rovaniemellä on uutisoitu tänään koululaisen tekemästä puukotuksesta koulussa. Teon syistä ei ole tietoa, mutta uutinen taustoittaa, että yleensä nuorten rikosten taustalla on vanhempien päihdeongelmia, kotiväkivaltaa, mielenterveysongelmia ja osattomuutta.

Aiemmin tällä viikolla uutisoitiin, että Rovaniemellä on sosiaalityössä erittäin synkkä tilanne: lastensuojelu on kriisissä. Lastensuojelun asiakasmitoituksesta on säädetty laissa siten, että sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 35 lasta tai nuorta asiakkaana. Rovaniemellä yhtä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden voi olla jopa 50–100 lasta, ja keksimäärin työntekijällä on 43 asiakasta yhtä sosiaalityöntekijää kohden. Uutisen mukaan avoimia sosiaalityöntekijöiden virkoja auki ei saada täytettyä, koska hakijoita ei ole.

Kuntarekry-palvelusta ilmenee, että Rovaniemen kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluissa on avoinna erimittaisia sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksia, joissa on SOTE-sopimuksen mukainen palkkaus.

On ilmeistä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkausta tulee nostaa. Kerava toimii esimerkkinä. Siellä nostettiin palkkoja, ja kaikki avoimet työpaikat täytettiin.

Kirjoitan tämän tarkastuslautakunnan kokouksen tauolla. Päätimme, että käsittelemme jatkossa sosiaalityön tilannetta tarkastuslautakunnassa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on tarkastaa, onko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Viime vuonna Rovaniemen talous oli 12 miljoonaa euroa ylijäämäinen. (Talousarvio oli alijäämäinen, mutta Lapin sairaanhoitopiirin palautukset ja valtion korona-avustukset paransivat tulosta.) Ylijäämäinen tulos ei kuitenkaan kerro, että kaupunki olisi onnistunut toiminnassaan hyvin, kun lastensuojelun laki ei toteudu ja tragedioitakin tapahtuu toistuvasti.

Ilmastotyötä myös Rovaniemelle

Vuosi sitten moni ihmetteli Rovaniemen kaupungin twiittiä, jossa kerrottiin, että Rovaniemellä ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa ilmastonmuutoksesta, koska kaupungin metsissä on suuret hiilinielut. Konsulttiyrityksen tekemää selvitystä, jossa metsien hiilinieluja verrataan kaupunkilaisten hiilijalanjälkeen, on pidetty epäonnistuneena viherpesuna. Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki ja entisen maalaiskunnan alueella on paljon metsää. Tämä kunnan rajojen vetäminen ei kuitenkaan vapauta kaupunkia ilmastotyöstä. Tehty viestintä ei anna hyvää kuvaa ympäristöosaamisesta eikä edistä kaupungin brändiä.

Kuntavaalien alla hiilitaselaskelma on nostettu uudestaan esiin. Rovaniemen käyttämä hiilitaseen laskentatapa ei kuitenkaan vastaa yleisesti käytettyä määritelmää hiilineutraaliudesta. Yleinen tulkinta on, että fossiilisperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää riittävästi ja tavallisesti käytössä on 80 % vähennystavoite. Hiilinieluja voidaan käyttää viimeiseen 20 % osuuteen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Nielulaskelmassa on kuitenkin edelleen huomioitava maankäyttösektorin päästöt kuten turvepellot, turvemetsät ja maankäytön muutokset. Hiilinegatiivisuus-termiä voidaan käyttää vasta sen jälkeen, kun 80 % päästövähennys on saavutettu.

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Miikka Keränen on ottanut Rovaniemen laskelmiin kantaa todeten, että Rovaniemen ”hiilitase” on pr-temppu, jolla kaupunki välttelee vastuutaan ilmastoasioissa. Silti Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi hiilitaselaskelman osaksi kunnan talousarvioita 2021 ja taloussuunnitelmaa 2022–2023.

Rovaniemellä on asetettava selkeät ilmastotavoitteet, jotka vastaavat muissa kunnissa käytettyjä kriteerejä. Esimerkiksi hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostoon kuuluu nyt 78 kuntaa. Lapista mukana ovat Kemi, Enontekiö ja Posio. HINKU-kunnat ovat sitoutuneet 80 % päästövähennystavoitteeseen vuoden 2007 tasosta. Lisäksi suuremmat kaupungit ovat asettaneet omia tavoitteitaan. Esimerkiksi Oulu tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2040 mennessä. Rovaniemi ei sen sijaan ole vielä asettanut omaa tavoitettaan.

Vihreät kannattavat Rovaniemen liittymistä HINKU-verkostoon. Haluamme ilmastotyötä, josta lapsemmekin voivat nyt ja tulevaisuudessa olla ylpeitä.

Asukkaiden osallistumista kaupungin metsänhoidon suunnitteluun on vahvistettava

Kuntalaisaloitteessa “Vanhoja puita ja pesimäpaikkoja lähimetsiin: luonto- ja maisema-arvoille painoa” esitetään, että metsien hoidossa tulisi huomioida paremmin virkistyskäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot ja mahdollistettava asukkaille osallistuminen taajamametsien hoidon suunnitteluun. Rovaniemen yhdyskuntatekniikan lautakunta käsitteli vastausta aloitteeseen kokouksessaan 30.03.2021. Vastauksesta käy ilmi, että asukkaiden ja sidosryhmien osallistumisessa metsien hoidon suunnitteluun on puutteita.

Kaupungilla on noin 960 hehtaaria taajamametsiä. Ne muodostuvat useista sadoista eri kokoisista alueista. Vuosittain taajamametsiä hoidetaan noin 20 hehtaarin alueelta. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastauksessa viitataan metsien suureen määrään, mikä onkin kaupunkimme rikkaus. Samaan aikaan suuri metsäomaisuus velvoittaa kaupunkia suhtautumaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tavoitteellisesti.

Positiivista yhdyskuntatekniikan yksikön vastauksessa ovat muun muassa tieto joistakin taajamametsien hoidon tavoitteista. Kaupunki pyrkii turvaamaan eri lintulajien elinympäristöjä rauhallisina. Tavoitteena on olla puuttumatta voimakkaasti metsiköiden ikärakenteeseen ja puulajisuhteisiin. Vanhoja puita pyritään säilyttämään, jos niitä ei pidetä turvallisuusriskeinä. Nämä tavoitteet eivät silti aina toteudu käytännössä: kuntalaisaloite tehtiin, kun Rovaniemellä kaadettiin toistuvasti tärkeiksi koettuja vanhoja puita. Juuri lahottajasienet ja hyönteiset ovat merkittävä osa sitä metsien monimuotoisuutta, joka on vähentynyt. Virkistysmetsissä vanhojen puiden tulee antaa olla pystyssä mahdollisimman kauan ja jatkaa monimuotoisuuden rikastamista myöhemmin maapuina.

Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastineesta käy ilmi, että metsien hoidossa huomioidaan yksittäisten asukkaiden yhteydenottoja. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä tapa osallistaa asukkaita metsien hoidon suunnitteluun. Taajamametsiä käytetään laajasti virkistykseen, lenkkeilyyn ja harrastustoimintaan sekä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien ulkoiluun ja opetukseen. Metsien hoidon suunnittelua on kehitettävä siten, että kaupunkilaisten, yhdistysten ja muiden sidosryhmien osallistaminen on systemaattista ja tapahtuu suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Tietotaitoa on haettava myös luonnonsuojelun asiantuntijoilta ja ympäristöjärjestöiltä.

Nykyään käytössä olevat digitaaliset sovellukset tarjoavat osallistamiseen hyviä työkaluja. Käyttöön voisi ottaa esimerkiksi verkkosovelluksen, jossa asukkaat voivat ilmoittaa, mitkä puut ja metsät ovat heille tärkeitä. Kaupunkilaisten rooliksi ei saa jäädä jo suunniteltujen hakkuiden vastustaminen ja kaadettujen puiden sureminen.