Valtuustoaloite yhtenäisiksi tilatuen rakenteiksi

Valmistelin seuraavan Vihreän valtuustoaloitteen Rovaniemellä:

Yhtenäistetään kulttuurin, liikuntatoiminnan ja nuorisotoiminnan avustusmuotoja

Rovaniemen kaupungin sivistyslautakunta myöntää vuosittain avustuksia rovaniemeläisille kulttuuri- liikunta- ja nuorisotyön parissa toimiville vapaa-ajan yhdistyksille ja työryhmille. Avustustoiminnalla edistetään kaupunkistrategian mukaisesti kuntalaisten osallisuutta ja hyvinvointia ja luodaan edellytyksiä monipuoliselle ja laadukkaalle vapaa-ajan toiminnalle Rovaniemellä. Avustukset mahdollistavat yhdistysten toiminnan ja tuovat hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua kaupunkilaisia. Tutkimusten mukaan sekä liikunta että taiteeseen ja kulttuuriin osallistuminen edistävät fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia.

Avustuksia jaetaan viidessä kategoriassa:
1. Toiminta-avustukset
2. Kohdeavustukset
3. Yhteistyö- ja palvelusopimuksiin perustuvat avustukset
4. Tapahtuma-avustukset
5. Tila- ja paikka-avustukset

Tila- ja paikka-avustuksia myönnetään liikuntapaikkojen kunnossapitoavustuksiin, liikuntatoiminnan harjoitusvuorotukina, urheiluseurojen investointitukena ja kylätila-avustuksina. Taide- ja kulttuurialan yhdistyksillä ja taiteilijoilla on vastaavia tilatuen tarpeita.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kulttuurin, liikuntatoiminnan ja nuorisotoiminnan avustusmuotojen yhtenäistämistä selvitetään ja että taide- ja kulttuurialan toimijoille kohdennettua tilatukea kokeillaan.

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelujen lisäämistä

Valmistelin vihreän valtuustoaloitteen korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelujen lisäämiseksi Rovaniemellä. Taustalla on sekä osaavan työvoiman tarve että erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden tilanne. Opetan itse kansainvälisessä maisteriohjelmassa, johon opiskelijat saapuvat eri puolilta maailmaa toiveenaan asettua Lappiin. Moni kuitenkin joutuu lähtemään, kun töitä ei meiltä löydy. Työharjoittelujakso voi olla se tärkeä portti, joka tukee työllistymistä ja samalla osaajien pysymistä Rovaniemellä ja Suomessa.

Aloite kuului näin:

Korkeakoulutetulla väestöllä on merkitystä Rovaniemen elinkeinorakenteen monipuolistamisessa. Lapin ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta valmistuvat osaajat ovat tärkeässä osaamissa esimerkiksi uuden yritystoiminnan perustamisessa, paikallisten yritysten osaavan työvoiman saatavuudessa sekä TKI-toiminnan lisäämisessä yrityksissä. Toisaalta korkeakouluilla on valtakunnallinen koulutusvelvollisuus ja alumnit sijoittuvatkin työelämään eri puolille Suomea. Rovaniemen kaupungin edun mukaista on erilaisilla toimenpiteillä edistää korkeakoulutettujen työllistymistä ja sijoittumista juuri Rovaniemelle.

Rovaniemen kaupungilla on Arktisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä Rovaniemen kaupungin kehittämisrahasto. Rahaston tarkoituksena on edistää ja tukea Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun koulutusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa. Lisäksi rahaston tarkoitus on edistää Rovaniemen kaupungin kehittämistoimintaa sekä tukea kaupungin elinkeino- ja yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä.

Lapin yliopistossa on vuosittain harjoittelustipendejä haettavana ja stipendin avulla sijoitutaan harjoitteluun eri puolille Suomea tai ulkomailla. Stipendien määrä on kuitenkin rajallinen eikä stipendejä riitä kaikille hakijoille. Stipendihaku on avoinna ohjelmissa, joissa on sekä kandi- että maisteritaso. Esimerkiksi kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijoille ei ole harjoittelustipendejä. Samalla kansainvälisten osaajien työllistymistä haastaa myös kulttuurierot sekä tyypilliset vaatimukset erinomaiselle suomen kielelle. Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille tarvitaan työllistymistä tukevia palveluita enemmän. Työharjoittelurahoitus on yksi tehokas keino, joka voi samalla tukea paikallisten yritysten kansainvälistymistä.

Esitämme, että Rovaniemen kaupungin kehittämisrahaston ja yritysten yhteisrahoituksena tuetaan korkeakoulutettujen työharjoittelujaksoja Rovaniemellä toimivissa yrityksissä.

Osa rahoituksesta on allakoitava kansainvälisille opiskelijoille. Parhaimmillaan harjoittelut edistävät yritysten TKI-toimintaa ja/tai kansainvälistymistä. Siten työharjoittelujen on kohdistuttava opiskelijoiden osaamiseen: esimerkiksi matkailututkimuksen harjoitteluja ei tule kohdentaa tonttuna tai oppaana toimimiseen vaan matkailun kehittämistehtäviin. Harjoittelustipendien on oltava myös jatko-opiskelijoiden haettavana.

Suomessa on isoja alueellisia eroja muun muassa korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittumisessa. Tarvitsemme erilaisia keinoja korkeakoulutettujen pitovoiman lisäämiseksi niin Rovaniemellä kuin laajemminkin Lapissa. Rovaniemen kaupungin on tehtävä yhteistyötä korkeakoulutettujen pitovoiman lisäämiseksi muiden Lapin kuntien kanssa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemen kaupunki selvittää yhteistyön käynnistämistä paikallisten yritysten ja Rovaniemen kehityksen kanssa sekä budjetoi Arktisen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisrahaston varoja työharjoittelustipendien osarahoitukseen. Selvityksessä kartoitetaan yritysten kiinnostus työharjoitteluiden vastaanottamiseen ja osarahoitukseen.

Luonnon monimuotoisuuden vaalimista Lapissa

Hyvää avointen pihojen ja puutarhojen päivää! Meidän piha on aina avoin: perinteiseen tapaan tie kulkee pihan läpi, vaikkakin asfaltina. Perunmaa on vasemmalla ja sen vieressä on kuiva keto, jossa biologivieraani konttailevat kasveja tutkaillen. (Teemme parhaamme lajiston säilyttämiseksi.) Talon edessä on perenoita ja sivussa kukkaniitty; takapihalta löytyy ryytimaa ja marjapensaat.

Arbettsugan, toinen kotini Muodoslompolossa Ruotsin Lapissa.

Maatiaskasvit on hienoja; kasvimaaltani löytyy muun muassa lipstikka, raparperi ja ilmasipuli. Oma aikani ja intoni ei tahdo riitä sadonkorjuuseen, mutta kasvatan pörriäisille ja kasvattamisen ilosta.

Haluan elää todeksi sitä käsitystä, että ihmiset voivat vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen aktiivisesti. Kuulunkin Maatiainen-yhdistykseen, jonka tarkoituksena on säilyttää ja edistää kulttuurikasvien ja kotieläinten biologista ja lajinsisäistä monimuotoisuutta. Yhdistys vaalii perinnemaisemia ja pyrkii edistämään niiden säilymistä.

Luonnon monimuotoisuutta voi aktiivisesti vaalia, mutta iso suunnanmuutos luontokadon torjumiseksi tapahtuu tietysti vain poliittisesti. Suomen luontopaneeli on vaatinut pitkäjänteistä ja johdonmukaista luontopolitiikkaa, jossa lisätään luonnonsuojelun rahoitusta, laaditaan ja toteutetaan luontopoliittinen suunnitelma luontokadon pysäyttämiseen, säädetään ilmastolakia vastaava luontolaki ja lisätään opetussuunnitelmiin ja koulutuksiin sisältöjä luonnon monimuotoisuudesta.

Yksilöjen ja pienten yhteisöjen sekä politiikan lisäksi toimia tarvitaan luonnonsuojelun edistämiseksi kunnissa sekä monenlaisia kehittämis- ja koulutushankkeita. Palaankin töihin suunnitellen uutta taide- ja muotoilualan hanketta, joka edistäisi kotimaisen villan käyttöä sekä välillisesti myös kulttuurimaisemien säilymistä.

Kaivos- ja matkailuala törmää Lapissa

Järjestimme paneelikeskustelun kaivos- ja matkailualasta Lapissa. Aiheena oli perata riskejä ja konflikteja, joita kaivosteollisuuden lisääntymiseen liittyy. Paneelin osallistujien puheenvuoroista kuului syvä huoli ja turhautuminen, kun kertasimme kaivosten sallittuja päästöjä vesistöihin sekä lorahtamisten ja pölläyksien uhkia. Asiantuntijat edustivat ympäristönsuojelua, matkailuteollisuutta ja poroelinkeinoa. Toimin paneelin kokoajana ja puheenjohtajana.

Ylläs vetää matkailijoita brändillään, joka perustuu maailman puhtaimpaan ilmaan. Samalla Lapin matkailuala työllistää moninkertaisesti kaivosteollisuuteen verrattuna ja tuo verotuloja, jotka vertautuvat kansantaloudessa vientiin ulkomaalaisten matkailijoiden osalta. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston välittömään läheisyyteen suunnitellaan Hannukaisen kaivosta, joka olisi Euroopan suurin avolouhosrautakaivos. Kolarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Lipponen toi esiin, että hanke uhkaa paitsi luontoa myös matkailubrändiä ja elinkeinoa, joka on tuonut merkittävää vaurautta ja hyvinvointia alueelle.

Niina Helistö oli kutsuttu paneeliin Rajat Lapin kaivoksille -yhdistyksestä. Hän kertoi päästöihin liittyvistä huolista ja päästöjen valvonnan puutteellisuudesta. Huoli ulottuu luonnosta kemijokivartisten terveyteen. Kemijokeen uhkaa päätyä useiden kaivosten päästöt. Esimerkiksi Ranualle suunnitellaan Suhangon kaivosta, jonka rakennustyöt on tarkoitus aloittaa jo vuonna 2023. Kaivosta suunnitellaan Ranualle ja haittoja Tervolaan: kaivosvedet voivat pilata joen virkistyskäytön ja pohjavedet. Ympäristöjärjestöt ja Tervolan kunta ovat peränneet vesien suljettua kiertoa Suhankoon. On selvää, ettei merkittäviä päästöjä aiheuttavaa purkuputkea tulisi edes suunnitella kaivosyrityksessä, joka markkinoi itseään vastuulliseksi.

Paliskuntain yhdistyksen maankäytön erityisasiantuntija Sanna Hast tähdensi, että Lapissa ei ole niin sanottuja tyhjiä alueita. Ihmiset ovat kiinnittyneitä luonnonympäristöön, joka toimii monien elinkeinojen perustana. Käytännössä maankäytön yhteensovittaminen on mahdotonta, jos yksi elinkeino poissulkee toisen. Nyt kaivostoiminta on ajamassa monen muun elinkeinon ja asukkaiden hyvän elinympäristön yli. Näin syntyy ympäristökonflikteja.

Tiukkoihin kysymyksiin oli vastaamassa vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko Oulusta. Hän kertoi, että vaikka kaivoslakiluonnos on pettymys kotikonnuistaan ja mökkijärvistään huolissaan oleville ihmisille, on se kuitenkin parannus entiseen lakiin. Malminetsinnän ehtoja tiukennetaan valtion suojelualueilla. Vihreät on vaatinut kaivoslain valmistelussa parannuksia ympäristön, paikallisten ihmisen, elinkeinojen ja saamelaisten oikeuksiin. Kaivoslakiluonnos näyttää kuitenkin kompromissilta, kun se on tehty työ- ja elinkeinoministeriössä, jota johtaa keskustalainen ministeri Mika Lintilä.

Tulossa oleva kaivosvero on tärkeä linjanmuutos Suomessa. Paneelissa puhuimme sen kohdentumisesta. Jenni Pitko kertoi kannattavansa kaivosveron tilitystä valtiolle, jotta ennakoidut verotulot eivät romuta kuntapäättäjien vastuullista päätöksentekoa, joka huomioi sekä ympäristön että alueen asukkaat ja muut toimijat. Verotuksen kohdentumisesta ei ole vielä päätetty.

Uusi laki antaa kunnille paremmat mahdollisuudet torjua kaivoksia kaavoituksella esimerkiksi silloin, kun kaivokset heikentävät kunnan muiden elinkeinojen toimintaedellyksiä. Täällä Lapissa kuitenkin tiedämme, että valtapuolueiden kuntapäättäjät ovat kaivosmyönteisiä. Lappilaiset, joiden perinteiset elinkeinot liittyvät luonnonvaroihin, eivät riittävästi tunnista luonnonsuojelun tarvetta tai kaivosten riskejä. Virastot, jotka lupahakemuksia käsittelevät, kärsivät resurssien puutteesta. Lupahakemusten virheiden osoittaminen onkin jäänyt suurelta osin kansalaisjärjestöjen tehtäväksi. Esimerkiksi Ylläksellä matkailuyrittäjät ovat rahoittaneet selvityksiä ja lausuntoja tietopohjan vahvistamiseksi. Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiristä Saara Laivamaa kysyi eikö valtion tulisi rahoittaa enemmän ympäristöjärjestöjä, joiden tehtäväksi kaivossuunnitelmien ongelmien osoittaminen on kaatunut.

Uusi kaivoslaki jää heikoksi, sillä etenkään keskustan ja kokoomuksen riveistä ei löydy riittävästi tahtoa puolustaa asukkaita, paikallisia elinkeinoja ja ympäristöä ylikansalliselta kaivostoiminnalta.

Kuntapolitiikassa myös vasemmisto uskoo edelleen kaivosalan työpaikkoihin. Tämä on pitkälti katteetonta, sillä nykyaikaiset kaivokset ovat hyvin automatisoituja ja työvoiman tarve on vähäinen verrattuna moniin muihin elinkeinoihin.

Kaivoslakiluonnos on pettymys ympäristöjärjestöille ja monille vihreiden kuntapolitiikoille maakunnissa. Työ kuitenkin jatkuu sekä kunnissa että hallituksessa.

Kiitos paneelin osallistujat Jenni Pitko, Mikko Lipponen, Sanna Hast ja Niina Helistö.

Valmistelen kaivospaneelia

Ylellä on juttua metalleista ja mineraaleista, ilmastokriisistä ja porolaitumista. Me keskustellaan näistä aheista lisää sunnuntaina paneelissa täällä Rovaniemellä klo 14. Mukana on luonnonsuojelun, paliskuntain yhdistyksen ja kuntapolitiikan näkökulma sekä kansanedustaja Jenni Pitko. Ylen jutussa todetaan, että ilmastonmuutoksen estäminen haastaa luonnonsuojelua. Ilmastonmuutoksen estäminen on välttämätöntä, mutta miten torjua päästöttömän teknologian aiheuttamat haitat luonnolle?Jutussa tuodaan esiin, että paljon on tehtävissä:

🌱

jo olemassa olevista kaivoksista voidaan saada enemmän irti.

🌱

Kaivostoimintaa voidaan saada ympäristöystävällisemmäksi sähköistyksen, automatisoinnin ja robotisoinnin avulla.

🌱

Louhintaa voidaan vähentää selvästi kierrättämällä jo olemassa olevaa materiaalia.

🌱

kierrätystä tekeville pienyrityksille tulee antaa tukia, kaivosyhtiyhtiöden alennukset sähkömaksuista ja veroedut on kyseenalaisia. Artikkeli perustuu Ruotsin Lappiin. Ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjapäällikkö Carl Schlyter mukaan mineraalien kaivamisesta ei peritä lainkaan veroja, ja kaivosyhtiöt saavat lisäksi suuret alennukset sähkömaksuista. https://yle.fi/uutiset/3-12483571

Lisää biokaasua

Porisimme biokaasusta ja maatalouden vihreästä siirtymästä. Esiin nousi muun muassa pohdinta siitä, tulisiko peltoja metsittää vai käyttää biokaasun polttoaineen viljelyyn. Vijelijät kertoivat, että biookaasulaitokset parantavat maatalouden kannattavuutta.

Tervolaan tehdään nyt Suomen pohjoisin biokaasulaitos. Se tulee maatilalle ja parantaa maatalouden kannattavuutta sekä irtautumista fossiilisista. Vihreä siirtymä koskee kaikkia aloja!

Keskustelu oli osa Lapin Vihreän viikon ohjelmaa teemalla Lapin vihreä siirtymä – Tehemä yhessä!

Toimin keskustelun järjestäjänä ja puheenjohtajana. Keskustelussa olivat mukana:

Hanna-Leena Pesonen, Lapin liitto

Hanna-Leena Pesonen vastaa Lapin vihreän siirtymän kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta, maakunnan aluekehityksen ennakoinnista ja tilastoinnista sekä biotalouteen liittyvistä kehittämistehtävistä.

Petri Leinonen, Elomestari Oy

Petri Leinonen on Lapin vihreiden aktiivi. Hän on osallistunut Vihreiden maatalousohjelman laatimiseen ja toiminut Vihreiden maatalous- ja eläinpoliittisessa työryhmässä. Leinonen on viljelijä ja yrittäjä, jonka Elomestari Oy tuottaa tuotantopanoksia erityisesti luonnonmukaisen viljelyn tarpeisiin.

Ville Seppälä, Viite

Ville Seppälä on Viitteen eli Tieteen ja teknologian vihreiden puheenjohtaja. Hän toimii myös vihreiden ilmasto- ja energiatyöryhmän toisena puheenjohtajana, ja onkin politiikassa kiinnostunut etenkin ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvistä teemoista ja keinoista.

Janne Jurva

Janne Jurva Tervolassa rakentaa Suomen pohjoisimman biokaasulaitoksen maatilalleen.

Keskustelun tallenne on tässä linkissä:

https://fb.watch/f2MXWSZwFL/

Liikenne sähköistetään

Viikko sitten kerroin Facebookissa, että vaihdoin autoa, jotta oma polttoöljyn kulutukseni laskisi. Siihen oli kaksi syytä: Venäjän hyökkäyssota, jota länsi rahoittaa ostamalla Venäjältä fossiilisia sekä ilmaston lämpeneminen, jonka pahetessaan ennakoidaan johtavan humanitaarisiin kriiseihin, nälänhätään, pakolaisaaltoihin ja sotiin.

Esitin, että liikenteen osalta irtaudumme fossiilista vähentämällä autoilua ja uudistamalla autokantaa sähkö- ja hybridiautoihin. Saamani palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että moni kokee, että heillä on oikeus jatkaa elämäntapaansa huolimatta sen ilmastovaikutuksista taikka maailmanpoliittisesta tilanteesta. Pohdin nyt muutamia esitettyjä kysymyksiä.

Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Valtaosa liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää siirtymällä vähäpäästöisempiin polttoaineisiin, kuten biopolttoaineisiin, tai sähköautoihin. Biopolttoaineita ei kuitenkaan voida tuottaa kestävästi kaikille autoilijoille. Tutkijoilta onkin saatu hyvin selvä viesti, että liikenteen sähköistäminen on välttämätöntä. Samalla on ratkottava myös akkuteollisuuden ongelmia, rakennettava uusiutuvan energian infrastruktuuria ja vähennettävä kulutusta. Tulevaisuudessa yhä harvempi omistaa oman auton. Jo nyt esimerkiksi sähköpyöräilyn ja taksien käytön yhdistelmä mahdollistaa monen perheen autottomuuden täällä Rovaniemellä.

“Eikö kaikki vanhat autot ole hyvä ajaa aivan loppuun?” – Ei, koska liikennettä tulee sähköistää ilmastokriisin takia. Vanhojen autojen materiaalit tulee kierrättää. Erityisesti niiden, jotka ajavat paljon, on hyvä päivittää auto. Jos joku tarvitsee autoa ajaakseen lähinnä kaupunkialueella, voi hän ajaa nämä matkat kokonaan sähköautolla tai hybridiauton akulla.

“Pyrinkö tyhjentämään maaseudun?” – Jatkossakin maaseudulla ja kylissä voi asua siellä töitä tehden. Lisääntyvät etätyöpäivät kotoa käsin ja sähkö- ja hybridiautot mahdollistavat maaseudulla asumisen aiempaa kohtuullisimmilla ilmastovaikutuksilla. Jos elämäntilanne kuitenkin vaatii jokapäiväistä pitkää ajoa työpaikalle, on hyvä pohtia muutoksen mahdollisuuksia: kimppakyytejä, asuin- tai työpaikan vaihtoa, sähköpyöräilyä, polttomoottoriauton vaihtamista sähköautoon, huoneenvuokrausta työviikkoja varten tai muuta vastaavaa.

“Haluanko, että bensa ja diesel poltetaan jatkossa tuhkana tuuleen: lentopetrolin tuotannon sivuvirtana syntyvälle dieselille ja bensalle ei ole keksitty sijoituspaikkaa, joten siitä syntyy ongelmajätettä” – Tämä hassulta kuulostava väite perustuu Mika Anttosen puheisiin, joita on levitetty sosiaalisessa mediassa. Anttonen on polttoaineiden jakelu- ja öjynjalostusyritysten omistaja, jonka viestintä perustuu oman liiketoiminnan etuun. Lentokoneissa voidaan käyttää muitakin energianlähteitä ja polttoaineita. Lentämistä myös tulee vähentää. Polttomoottoriautoilun ei tule hidastaa lentoliikenteen välttämätöntä muutosta.

“Miksi Ukrainan sota pitää sekoittaa vihreään siirtymään?” Venäjällä on maailman suurimmat fossiilisten polttoaineiden varannot. Turvallisuuspolitiikka, energiariippumattomuus ja vihreä siirtymä liittyvät toisiinsa: halusimmepa niin tai emme. Kuten Sitran johtaja Mari Pantsar kirjoittaa twitterissä: “Muut pakotteet Venäjää vastaan ovat kuin hyttysen ininää myrskyssä, niin kauan kuin käytetään miljoonia ja miljardeja verirahaa öljyn ja kaasun ostamiseen.”

Fossiilisista irtautuminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen edellyttävät meiltä isoja muutoksia elämän ja yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla: kunnissa, yrityksissä ja kotitalouksissa. Nyt on entistä tärkeämpää miettiä, voiko asua lähellä työpaikkaa ja kulkea jalan tai pyörällä. Onko välttämätöntä kuljettaa lapsia autolla harrastuksiin? Millainen kaupunkisuunnittelu mahdollistaa autottomuuden? Miten perheloma tehdä junalla? Miten Lappiin ja Lapissa matkustetaan tulevaisuudessa?

Monia ratkaisuja on jo syntymässä. Esimerkiksi Rovaniemellä pilotoidaan jo nyt Suomen harrastamisen mallia, jossa lasten harrastuksia järjestetään koulupäivän jälkeen. Junaratayhteydet Ruotsin puolelta paranevat. Tuulivoimaloita rakennetaan, koska niillä saadaan edullista sähköä. Muutokset eivät välttämättä kurjista elämäämme, toisin kuin ilmaston lämpeneminen. Esimerkiksi työmatkakävely on oman arkeni luksusta.

Kulutuksen vähentäminen – kohtuullisesti, eettisesti ja ekologisesti eläminen – on muutoksen ytimessä. Elämän sisältö ei silloin löydy kulutuksesta vaan yhteydestä toisiin ihmisiin, eläimiin ja luontoon. Tunne siitä, että elää eettisesti ja mahdollisimman vastuullisesti, tuo merkityksellisyyttä. Yhteiskunnan ja kulttuurin muutos ei kuitenkaan tapahdu nopeasti. Juuri nyt tarvitsemme myös tieteen ja teknologian ratkaisuja ilmastokriisiin, jotta ihmiselämä maapallolla voi jatkua. On välttämätöntä vähentää liikenteen päästöjä ja ottaa vastuu kulttuurimme ja elämäntapamme muutoksesta entistä kestävämmäksi.

Muistutus Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen

Rovaniemen Vihreät ry ja Rovaniemen Vihreä valtuustoryhmä jättivät Lapin liitolle alla olevan muistutuksen Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen

Lappi-sopimus 2022 – 2025 ohjaa maakunnan kehittämistä ja siten myös maakuntakaavoitusta. Lappi-sopimuksessa mainitaan yhtenä toimenpiteenä: ”Kemijoen ekosysteemin ennallistamiseksi edistetään vaelluskalojen palauttamista tukemalla luonnonmukaisten ohitusuomien rakentamista Kemijoen voimalaitoksilla”. Lapin liiton valtuuston hyväksymän Lappi-sopimuksen tahto ei edellä mainitussa asiassa toteudu maakuntakaavaehdotuksessa. Pyydämme lisäämään varaukset luonnonmukaisille ohitusuomille Kemijoen voimalaitosten yhteyteen.

Rakennetun ympäristön sekä maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden väliin tulee varata riittävän laajoja vihervyöhykkeitä. Maakuntakaavaan on merkitty vihreillä kaksisuuntaisilla nuolilla ekologinen yhteystarve tai viheryhteystarve, mutta nämä merkinnät ovat muiden kaavamerkintöjen päällä tai alla. Maakuntakaava on pohjana yleis- ja asemakaavatyölle ja merkintöjä voidaan tulkita niin sanotusti muita asioita, kuten taloudellista tuloksellisuutta, painottaen. On vaarana, että luonnon elinvoimaisuus ja monimuotoisuus turvaaminen ja lisääminen jää silloin vähemmälle huomiolle.

Pohjavesialueilla ei tule sallia laajamittaista maa-ainesten ottoa, maan eikä rakennus- ja purkujätteiden läjitystä.  Myöskään vesistöjen läheisyydessä ei tule sallia rakennus- ja purkujätteiden läjitystä, jotta sulamisvesien mukana ei päädy kasveille ja eläimille haitallisia aineita vesistöihin. Miten taataan puhtaan pohjaveden riittävyys tulevaisuudessa? Onko tehty kokonaiskartoitusta puhtaan pohjaveden riittävyydestä huomioiden, että kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan merkittävästi?

Kaavaselostuksessa (päivätty 10.12.2021) esitetään Tilastokeskuksen ennuste, jonka mukaan väestökehitys on vuonna 2035 noin 66 000 henkeä mutta Rovaniemen kaupungin kaavoituskatsauksessa on esitetty, että kaupungin tavoitteena on 70 000-80 000 asukasta vuonna 2035. Maankäytön suunnittelulla halutaan mahdollistaa jopa 100 000 asukkaan sijoittuminen Rovaniemen kaupungin alueelle, mikä tulee huomioida myös pohjaveden varaamisessa.

Kaivostoiminnan kaavoitussuunnittelussa tulee ehdottomasti huomioida kaivosten aiheuttamat muutokset pohjavesien laadullisiin sekä määrällisiin muutoksiin. Esimerkiksi kaavoituksessa esitetyn Suhangon kaivoksen lähellä sijaitsee useita pohjavesialuetta. Mikäli vedenhankintaan käytettävät pohjavesialueet asetetaan kaavoituksella kaivoksen ympäristövaikutusten vaikutusalueelle ja talousveden laatu vaarantuu, on jo kaavoitusvaiheessa osoitettava vastuutaho korvaamaan vaihtoehtoisen vedenhankinnan järjestämisen kustannukset sekä pohjavedestä riippuvaisten maaekosysteemien katoaminen.

Kaavamääräykset

Kaavamääräyksiin on lisättävä:

  • Pinta- ja pohjavesien vesien suojelusta tulee huolehtia kaikilla alueilla.
  • Rannansuuntainen kulkuyhteys on turvattava alueiden käytön suunnittelussa.
  • Patojen ja voimalaitosten yhteyteen on suunniteltava ja rakennettava kalan kulun ja lisääntymisen mahdollistavat luonnonmukaiset ohitusuomat. Tämä on huomioitava myös viranomaistoiminnassa.

Ilmastotyötä myös Rovaniemelle

Vuosi sitten moni ihmetteli Rovaniemen kaupungin twiittiä, jossa kerrottiin, että Rovaniemellä ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa ilmastonmuutoksesta, koska kaupungin metsissä on suuret hiilinielut. Konsulttiyrityksen tekemää selvitystä, jossa metsien hiilinieluja verrataan kaupunkilaisten hiilijalanjälkeen, on pidetty epäonnistuneena viherpesuna. Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki ja entisen maalaiskunnan alueella on paljon metsää. Tämä kunnan rajojen vetäminen ei kuitenkaan vapauta kaupunkia ilmastotyöstä. Tehty viestintä ei anna hyvää kuvaa ympäristöosaamisesta eikä edistä kaupungin brändiä.

Kuntavaalien alla hiilitaselaskelma on nostettu uudestaan esiin. Rovaniemen käyttämä hiilitaseen laskentatapa ei kuitenkaan vastaa yleisesti käytettyä määritelmää hiilineutraaliudesta. Yleinen tulkinta on, että fossiilisperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää riittävästi ja tavallisesti käytössä on 80 % vähennystavoite. Hiilinieluja voidaan käyttää viimeiseen 20 % osuuteen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Nielulaskelmassa on kuitenkin edelleen huomioitava maankäyttösektorin päästöt kuten turvepellot, turvemetsät ja maankäytön muutokset. Hiilinegatiivisuus-termiä voidaan käyttää vasta sen jälkeen, kun 80 % päästövähennys on saavutettu.

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Miikka Keränen on ottanut Rovaniemen laskelmiin kantaa todeten, että Rovaniemen ”hiilitase” on pr-temppu, jolla kaupunki välttelee vastuutaan ilmastoasioissa. Silti Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi hiilitaselaskelman osaksi kunnan talousarvioita 2021 ja taloussuunnitelmaa 2022–2023.

Rovaniemellä on asetettava selkeät ilmastotavoitteet, jotka vastaavat muissa kunnissa käytettyjä kriteerejä. Esimerkiksi hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostoon kuuluu nyt 78 kuntaa. Lapista mukana ovat Kemi, Enontekiö ja Posio. HINKU-kunnat ovat sitoutuneet 80 % päästövähennystavoitteeseen vuoden 2007 tasosta. Lisäksi suuremmat kaupungit ovat asettaneet omia tavoitteitaan. Esimerkiksi Oulu tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2040 mennessä. Rovaniemi ei sen sijaan ole vielä asettanut omaa tavoitettaan.

Vihreät kannattavat Rovaniemen liittymistä HINKU-verkostoon. Haluamme ilmastotyötä, josta lapsemmekin voivat nyt ja tulevaisuudessa olla ylpeitä.

Luonnonperintösäätiön keräys Ounasvaaran suojeluun

Meillä on Rovaniemellä upeat vaara- ja jokimaisemat. Ne ovat kaupungin hyvinvointi- ja vetovoimatekijä. Vuonna 2019 Rovaniemen kaupunki toteutti Ounasvaaran tulevaisuuden kuntalaiskyselyn, jossa ilmeni, että luonnon kunnioittamisen tulee olla kehittämisen keskiössä. Rovaniemen asukkaat siis haluavat säilyttää Ounasvaaraa mahdollisimman luonnontilaisena. Tästä huolimatta suurin osa Rovaniemen vallalla olevista kuntapäättäjistä ei ole halunnut, että ympäristöjärjestöjen asiantuntemusta kuunneltaisiin Ounasvaaran kehittämisessä.

Nyt aktiiviset asukkaat ovat ryhtyneet konkreettisiin toimiin Ounasvaaran puolesta. Tavoitteena on ostaa pala metsää suojeluun ja näin viestiä päättäjille, että Ounasvaaran arvo on sen monipuolisessa luonnossa, asukkaiden virkistyskohteena ja hienona vaaramaisemana. Lahjoitukset Ounasvaaran suojeluun voi tehdä Luonnonperintösäätiön tilille IBAN FI78 5494 0950 0224 93 viitteellä ”Ounasvaaran ystävät”.

Ounasvaaran tulevaisuudesta päättävät lopulta paikalliset, vaaleilla valitut päättäjät. Tämä on hyvä muistaa kevään kuntavaaleissa.

Ps. Ounasvaaran tulevaisuuskyselyssä ilmeni, että monet haaveilevat kuntoiluportaista Ounasvaaralle. Paikkaakin ideoitiin jo vuonna 2019 hyppyreiden väliin.