Valtuustoaloite puiden lisäämisestä Rovaniemen kaupunkikeskustan alueella

Valmistelin valtuustoaloitteen puuston lisäämiseksi puistoihin. Kaupunkiympäristön viihtyisyyttä voi parantaa lisäämällä teiden varsille ja puistoihin puita. Ne myös vaimentavat liikenteen melua ja sitovat ilmansaasteita sekä viilentävät kuumina kesinä. Kaupunkiluonnolla kuten puilla on myös merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Rovaniemen keskusta tiivistyy rakentamisen seurauksena, ja samalla osa viheralueista uhkaa kutistua. Jo tätä ennenkin Rovaniemeä on toisinaan tituleerattu “kivikyläksi” keskustan puiden ja viheralueiden vähäisyyden vuoksi.Jouluista tunnelmaa haetaan kaupunkiin talvisin tuomalla pieniä kuusia kävelykadulle. Kasvavat puut toisivat kuitenkin kadulle viihtyisyyttä kaikkina vuodenaikoina. Ympärivuotisten kuusien lisääminen sopii hyvin myös joulukaupungin imagoon. Kuuset Rovaniemen kaupunkipuistoissa ja niiden valaisu talvella toisivat Rovaniemelle aitoa joulukaupungin tunnelmaa. Kaupunkipuuna kuusi on kuitenkin arka kuivuudelle ja ympäristön muutoksille, joten kuusten paikkoja on etsittävä huolella. Samalla on kartoitettava paikat, joissa kunnallistekniikka ei estä istutuksia.

Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet ehdottavat, että Rovaniemen keskustan alueelle ja kaupunkipuistoihin lisätään puita kaupungin viihtyisyyden lisäämiseksi.

Ruokapalveluihin liittyvä valtuustoaloite

Olen valmistellut vihreän valtuustoryhmän kanssa ruokapalveluihin liittyvän valtuustoaloitteen. Aloite jätetään maanantain kokouksessa.

Rovaniemen kaupunkistrategiassa 2030 on linjattu, että edistämme terveellisiä elintapoja ja kavennamme hyvinvointi- ja terveyseroja: painotamme ruokapalvelujen toiminnassa terveellistä ruokavaliota ravitsemussuosituksia noudattamalla. Lasten ja nuorten ruokalistauudistus toteutetaan vuonna 2022.

Ainoastaan 14 prosentilla suomalaisista leikki-ikäisistä ruokavalion ravitsemuksellinen laatu on hyvä. Lisäksi ainoastaan yksi prosentti lapsista syö ravitsemussuositusten mukaisen määrän eli viisi annosta kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä.

Aloitteessa ehdotetaan kasvisten ja kotimaisen järvikalan osuuden lisäämistä kouluruuassa useilla keinoilla, kuten korvaamalla lihaa kasvipohjaisilla valmisteilla ja proteiinin lähteillä erilaisissa ruuissa, lisäämällä kasvisruokapäiviä, korvaamalla ainakin osa tonnikalasta järvikalalla kouluruoassa sekä tarjoamalla kasvisruoka linjaston alussa.

Vihreä varavaltuutettu, kotitalousopettaja Maija Haase, kertoo:

– Monille kouluateria on päivän ainoa lämmin ateria. Kouluruokailulla on myös merkittävä kasvatuksellinen rooli, sillä sen avulla opitaan maistamaan uusia ruoka-aineita ja ruokalajeja. Kasvisruokaa suosiva kouluruokailu auttaa siirtymistä ympäristön ja ilmaston kannalta kestävämpään ruokakulttuuriin. Kaupungin ruokapalvelu voi lisätä myönteistä suhtautumista kasvisruokaan kouluttamalla henkilöstöä ja reseptiikkaa parantamalla.

Kotimainen järvikala on tunnistettu osaksi hyvää ruokavaliota. Kotimaisen järvikalan sijaan Rovaniemen kouluruoassa on tarjolla tonnikalaa, koska järvikalaa ei ole valmisteina saatavilla suurkeittiön tarpeisiin. Kotimaisen järvikalan käyttöä voidaan kuitenkin lisätä vaiheittain. Kysyntä voi myös synnyttää uutta tarjontaa suurkeittiölle.

Kuvat minun kasvimaalta ja pikkuruisesta kasvihuoneesta, jossa kasvaa muutamia taimia. Tämän kasvimaan hyvinvointivaikutus on minulle enemmän touhuamisessa kuin sadossa. Sokerihernettä ja kesäporkkanoita toivon saavani lapsille napsittavaksi.

Arctic Design Week tukee vihreää siirtymää

Rovaniemi mieltää itsensä arktiseksi pääkaupungiksi ja brändäytyy koulutus-, kokous- ja tutkimuskeskukseksi sekä arktisen muotoilun pääkaupungiksi. Maailman pohjoisin muotoiluviikko, Arctic Design Week, on tämän muotoilupääkaupungin ydin. Tapahtuma on vuosien varrella kasvanut ja hakenut muotoaan. Muotoiluviikko nostaa esiin muotolun keinoja ja ilmiöitä, jotka edesauttavat arktista aluetta menestymään kestävästi.

Rovaniemen kaupunki tuki Arctic Design Week -tapahtumaa 60 000 eurolla vuonna 2022. Tapahtumalle on myönnetty vastaavaa rahoitusta myös aikaisempina vuosina. Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta päätti kokouksessaan 31. toukokuuta puolittaa tuen ensi vuodelle 30 000 euroon ja lopettaa tuen kokonaan sen jälkeen. Vihreiden edustaja elinvoimalautakunnassa, Sanna Konola, äänesti esitystä vastaan ja jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kaupungin vuotuinen tuki on edellytys Arctic Design Week -tapahtuman jatkolle. Sponsoreita ja muita rahoituksia olisi erittäin vaikea hakea ilman kaupungin rahoitusta. Tämä päätös hidastaa Rovaniemen alueen ja yritysten vihreää siirtymää ja heijastuu negatiivisesti myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan. Arctic Design Week on ollut keskeinen foorumi sille, että muotoilualojen osaamista on esitelty Rovaniemellä tukien valmistuvien muotoilijoiden osaamisen jäämistä alueelle.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkausta tulee nostaa

Rovaniemellä on uutisoitu tänään koululaisen tekemästä puukotuksesta koulussa. Teon syistä ei ole tietoa, mutta uutinen taustoittaa, että yleensä nuorten rikosten taustalla on vanhempien päihdeongelmia, kotiväkivaltaa, mielenterveysongelmia ja osattomuutta.

Aiemmin tällä viikolla uutisoitiin, että Rovaniemellä on sosiaalityössä erittäin synkkä tilanne: lastensuojelu on kriisissä. Lastensuojelun asiakasmitoituksesta on säädetty laissa siten, että sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 35 lasta tai nuorta asiakkaana. Rovaniemellä yhtä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden voi olla jopa 50–100 lasta, ja keksimäärin työntekijällä on 43 asiakasta yhtä sosiaalityöntekijää kohden. Uutisen mukaan avoimia sosiaalityöntekijöiden virkoja auki ei saada täytettyä, koska hakijoita ei ole.

Kuntarekry-palvelusta ilmenee, että Rovaniemen kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluissa on avoinna erimittaisia sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksia, joissa on SOTE-sopimuksen mukainen palkkaus.

On ilmeistä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkausta tulee nostaa. Kerava toimii esimerkkinä. Siellä nostettiin palkkoja, ja kaikki avoimet työpaikat täytettiin.

Kirjoitan tämän tarkastuslautakunnan kokouksen tauolla. Päätimme, että käsittelemme jatkossa sosiaalityön tilannetta tarkastuslautakunnassa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on tarkastaa, onko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Viime vuonna Rovaniemen talous oli 12 miljoonaa euroa ylijäämäinen. (Talousarvio oli alijäämäinen, mutta Lapin sairaanhoitopiirin palautukset ja valtion korona-avustukset paransivat tulosta.) Ylijäämäinen tulos ei kuitenkaan kerro, että kaupunki olisi onnistunut toiminnassaan hyvin, kun lastensuojelun laki ei toteudu ja tragedioitakin tapahtuu toistuvasti.

Ilmastotyötä myös Rovaniemelle

Vuosi sitten moni ihmetteli Rovaniemen kaupungin twiittiä, jossa kerrottiin, että Rovaniemellä ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa ilmastonmuutoksesta, koska kaupungin metsissä on suuret hiilinielut. Konsulttiyrityksen tekemää selvitystä, jossa metsien hiilinieluja verrataan kaupunkilaisten hiilijalanjälkeen, on pidetty epäonnistuneena viherpesuna. Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki ja entisen maalaiskunnan alueella on paljon metsää. Tämä kunnan rajojen vetäminen ei kuitenkaan vapauta kaupunkia ilmastotyöstä. Tehty viestintä ei anna hyvää kuvaa ympäristöosaamisesta eikä edistä kaupungin brändiä.

Kuntavaalien alla hiilitaselaskelma on nostettu uudestaan esiin. Rovaniemen käyttämä hiilitaseen laskentatapa ei kuitenkaan vastaa yleisesti käytettyä määritelmää hiilineutraaliudesta. Yleinen tulkinta on, että fossiilisperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää riittävästi ja tavallisesti käytössä on 80 % vähennystavoite. Hiilinieluja voidaan käyttää viimeiseen 20 % osuuteen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Nielulaskelmassa on kuitenkin edelleen huomioitava maankäyttösektorin päästöt kuten turvepellot, turvemetsät ja maankäytön muutokset. Hiilinegatiivisuus-termiä voidaan käyttää vasta sen jälkeen, kun 80 % päästövähennys on saavutettu.

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Miikka Keränen on ottanut Rovaniemen laskelmiin kantaa todeten, että Rovaniemen ”hiilitase” on pr-temppu, jolla kaupunki välttelee vastuutaan ilmastoasioissa. Silti Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi hiilitaselaskelman osaksi kunnan talousarvioita 2021 ja taloussuunnitelmaa 2022–2023.

Rovaniemellä on asetettava selkeät ilmastotavoitteet, jotka vastaavat muissa kunnissa käytettyjä kriteerejä. Esimerkiksi hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostoon kuuluu nyt 78 kuntaa. Lapista mukana ovat Kemi, Enontekiö ja Posio. HINKU-kunnat ovat sitoutuneet 80 % päästövähennystavoitteeseen vuoden 2007 tasosta. Lisäksi suuremmat kaupungit ovat asettaneet omia tavoitteitaan. Esimerkiksi Oulu tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2040 mennessä. Rovaniemi ei sen sijaan ole vielä asettanut omaa tavoitettaan.

Vihreät kannattavat Rovaniemen liittymistä HINKU-verkostoon. Haluamme ilmastotyötä, josta lapsemmekin voivat nyt ja tulevaisuudessa olla ylpeitä.

Asukkaiden osallistumista kaupungin metsänhoidon suunnitteluun on vahvistettava

Kuntalaisaloitteessa “Vanhoja puita ja pesimäpaikkoja lähimetsiin: luonto- ja maisema-arvoille painoa” esitetään, että metsien hoidossa tulisi huomioida paremmin virkistyskäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot ja mahdollistettava asukkaille osallistuminen taajamametsien hoidon suunnitteluun. Rovaniemen yhdyskuntatekniikan lautakunta käsitteli vastausta aloitteeseen kokouksessaan 30.03.2021. Vastauksesta käy ilmi, että asukkaiden ja sidosryhmien osallistumisessa metsien hoidon suunnitteluun on puutteita.

Kaupungilla on noin 960 hehtaaria taajamametsiä. Ne muodostuvat useista sadoista eri kokoisista alueista. Vuosittain taajamametsiä hoidetaan noin 20 hehtaarin alueelta. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastauksessa viitataan metsien suureen määrään, mikä onkin kaupunkimme rikkaus. Samaan aikaan suuri metsäomaisuus velvoittaa kaupunkia suhtautumaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tavoitteellisesti.

Positiivista yhdyskuntatekniikan yksikön vastauksessa ovat muun muassa tieto joistakin taajamametsien hoidon tavoitteista. Kaupunki pyrkii turvaamaan eri lintulajien elinympäristöjä rauhallisina. Tavoitteena on olla puuttumatta voimakkaasti metsiköiden ikärakenteeseen ja puulajisuhteisiin. Vanhoja puita pyritään säilyttämään, jos niitä ei pidetä turvallisuusriskeinä. Nämä tavoitteet eivät silti aina toteudu käytännössä: kuntalaisaloite tehtiin, kun Rovaniemellä kaadettiin toistuvasti tärkeiksi koettuja vanhoja puita. Juuri lahottajasienet ja hyönteiset ovat merkittävä osa sitä metsien monimuotoisuutta, joka on vähentynyt. Virkistysmetsissä vanhojen puiden tulee antaa olla pystyssä mahdollisimman kauan ja jatkaa monimuotoisuuden rikastamista myöhemmin maapuina.

Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastineesta käy ilmi, että metsien hoidossa huomioidaan yksittäisten asukkaiden yhteydenottoja. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä tapa osallistaa asukkaita metsien hoidon suunnitteluun. Taajamametsiä käytetään laajasti virkistykseen, lenkkeilyyn ja harrastustoimintaan sekä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien ulkoiluun ja opetukseen. Metsien hoidon suunnittelua on kehitettävä siten, että kaupunkilaisten, yhdistysten ja muiden sidosryhmien osallistaminen on systemaattista ja tapahtuu suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Tietotaitoa on haettava myös luonnonsuojelun asiantuntijoilta ja ympäristöjärjestöiltä.

Nykyään käytössä olevat digitaaliset sovellukset tarjoavat osallistamiseen hyviä työkaluja. Käyttöön voisi ottaa esimerkiksi verkkosovelluksen, jossa asukkaat voivat ilmoittaa, mitkä puut ja metsät ovat heille tärkeitä. Kaupunkilaisten rooliksi ei saa jäädä jo suunniteltujen hakkuiden vastustaminen ja kaadettujen puiden sureminen.

Ounasvaara on säilytettävä virkistyskohteena

Ounasvaaran rakentaminen on puhuttanut kaupungissa jo pitkään. Nyt alue nousi esiin EU:n elvytyspaketin ideoinnin yhteydessä. Elvytysrahojen käyttäminen esimerkiksi katettuun lasketteluhalliin olisi erikoista tilanteessa, jossa Rovaniemen pitäisi päinvastoin suunnata elvytysrahat kestävään kasvuun ja houkutella matkailijoita luonnontilaisella luonnolla, yöttömän yön eksotiikalla ja kohteena, jossa luonto on lähellä kaupunkimatkailun ravintola- ja kulttuuripalveluita. Ei haikalla enää keinotekoisten katettujen laskettuhallien perään. Lapin vahvuus on alkuperäisessä luontokokemuksessa, joka käy yhä harvinaisemmaksi. EU:n elvystyrahoja on haettava Rovaniemen kehittämiseen kansainväliseksi, korkean teknologian ja hiilineutraalin matkailun kaupungiksi

Me Vihreät haluamme Rovaniemelle kansallisen kaupunkipuiston, joka palvelee niin rovaniemeläisiä kuin kestävän matkailun kehittämistä. Kansallista kaupunkipuistoa on toivottu Rovaniemellä aiemminkin ja se on esillä myös Rovaniemen kaupunkistrategiassa, jossa visiona on, että Rovaniemelle on myönnetty kansallisen kaupunkipuiston asema vuoteen 2025 mennessä. Kansallinen kaupunkipuisto on päämäärä, jonka eteen on tehtävä töitä.

Kansallisen kaupunkipuiston mahdollisuus Rovaniemellä perustuu upeisiin vaara- ja jokimaisemiin. Ne ovat kaupungin hyvinvointi- ja vetovoimatekijä. Kannustammekin kaupunkilaisia osallistumaan Luonnonperintösäätiöön avattuun keräykseen, jolla ostetaan pala Ounasvaaraa suojeluun. Keräys on viesti Ounasvaaran luontoarvojen merkityksestä kaupunkilaisille ja matkailuelinkeinolle.

Ounasvaaran tulevaisuudesta päättävät lopulta paikalliset, vaaleilla valitut päättäjät. Tämä on hyvä muistaa kevään kuntavaaleissa.

Maria Huhmarniemi, Rovaniemen Vihreiden hallituksen puheenjohtaja ja Laura Tarvainen, Rovaniemen Vihreiden hallituksen varapuheenjohtaja

Mielipidekirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa ja Uudessa Rovaniemessä 17.3.

Vetoa antirasismiin

Rovaniemen Vihreät haluaa Rovaniemelle antirasistisen toimintaohjelman. Itse kaipaan sitä myös Lapin yliopistoon. Rekrytoidessani kansainvälisiä opiskelijoita Lapin yliopistoon – tulevaisuuden tekijöiksi ja Lapin kansainvälistymisen vetoapureiksi – haluaisin sanoa, että meidän yliopisto ja meidän kotikaupunki on antirasistinen ja turvallinen tila ihan kaikille.

Antirasistinen toimintasuunnitelma voi sisältää turvallisen tilan periaatteista sopimisen sekä nollatoleranssin määrittelyn rasismille ja syrjinnälle. Inklusiivisessa rekrytointipolitiikassa toteutetaan syrjinnänvastaisuusperiaatta. Rekrytointiprosesseissa vältetään piilevien ennakkoluulojen vaikutusta työntekijöiden valintaan, ja pyritään palkkaamaan työntekijöitä aliedustetuista ryhmistä myös päättäviin asemiin. Tavoitteenahan on, että rekrytoinneissa palkataan kuhunkin tehtävään pätevimpiä työntekijöitä. Organisaatioihin voi myös nimittää yhdenvertaisuusvastaavat, rohkaista moninaisuuteen ja tarjota koulutusta syrjimättömyydestä ja antirasismista.

Antirasistisessa työssä huomioidaan etnisen ja kulttuurisen taustan lisäksi muutkin marginalisoimista määrittävät tekijät, kuten sukupuoli, luokka, ikä ja vammaisuus. Näin voidaan tukea sitä, että yhteisöjen jäseniä, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita kohdellaan reilusti, kunnioittavasti ja syrjimättä. Syrjinnän vastaista työtä on tehtävä aktiivisesti ja valtavirtaistaen.

Hyvää rasismin vastaista viikkoa!

Luonnonperintösäätiön keräys Ounasvaaran suojeluun

Meillä on Rovaniemellä upeat vaara- ja jokimaisemat. Ne ovat kaupungin hyvinvointi- ja vetovoimatekijä. Vuonna 2019 Rovaniemen kaupunki toteutti Ounasvaaran tulevaisuuden kuntalaiskyselyn, jossa ilmeni, että luonnon kunnioittamisen tulee olla kehittämisen keskiössä. Rovaniemen asukkaat siis haluavat säilyttää Ounasvaaraa mahdollisimman luonnontilaisena. Tästä huolimatta suurin osa Rovaniemen vallalla olevista kuntapäättäjistä ei ole halunnut, että ympäristöjärjestöjen asiantuntemusta kuunneltaisiin Ounasvaaran kehittämisessä.

Nyt aktiiviset asukkaat ovat ryhtyneet konkreettisiin toimiin Ounasvaaran puolesta. Tavoitteena on ostaa pala metsää suojeluun ja näin viestiä päättäjille, että Ounasvaaran arvo on sen monipuolisessa luonnossa, asukkaiden virkistyskohteena ja hienona vaaramaisemana. Lahjoitukset Ounasvaaran suojeluun voi tehdä Luonnonperintösäätiön tilille IBAN FI78 5494 0950 0224 93 viitteellä ”Ounasvaaran ystävät”.

Ounasvaaran tulevaisuudesta päättävät lopulta paikalliset, vaaleilla valitut päättäjät. Tämä on hyvä muistaa kevään kuntavaaleissa.

Ps. Ounasvaaran tulevaisuuskyselyssä ilmeni, että monet haaveilevat kuntoiluportaista Ounasvaaralle. Paikkaakin ideoitiin jo vuonna 2019 hyppyreiden väliin.

Rovaniemi johtamaan Lapin siirtymää korkean teknologian ja jalostusasteen työhön

Haluan kehittää Rovaniemeä keskuksena, johon nousee uusia yrityksiä ja joka luo mahdollisuuksia luovien ja kaupallisten alojen synergialle. Rovaniemen tulee olla Lapin keskus, joka johtaa Lapin siirtymää raaka-aineen tuotannosta korkean teknologian ja jalostusasteen työhön. Matkailuelinkeinoa on merkittävänä työllistävänä alana kehitettävä ympärivuotiseksi. Rovaniemi on nostettava esiin kohteena, joka vahvuus on luonto ja kaupunkikulttuuri samassa paketissa.

Olen itse sekä kaupunkilainen että kyläläinen, kun perheelläni on kaksi virallista osoitetta. Rovaniemellä on 15-minuutin kaupunkikeskusta, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa. Elävät kylät ovat puolestaan tulevaisuudessa entistä merkittävämpi Rovaniemen vetovoimatekijä, kun etätyö lisääntyy ja ihmiset kaipaavat lähelle luontoa, maaseudun rauhaan ja pienyhteisöihin.Vastustan palvelujen leikkaamista heikoimmilta. Toimivat palvelut turvaavat erityislasten vanhempien, omaishoitajien ja vammaispalvelujen piirien kuuluvien perheiden voimavarat. Rovaniemellä on tässä petrattavaa.

Rovaniemen Vihreät kokoaa yhteen ympäristöstä välittäviä ihmisiä perinteisen puoluekentän oikealta ja vasemmalta. Myös minä olen Vihreissä vaatimassa tiukempaa sääntelyä ja rajoituksia kaivosteollisuudelle, torjumassa imastokriisiä ja edistämässä luonnon monimuotoisuuden suojelua. Katson tulevaisuuteen vahvana lappilaisena.