Pohjoisen taiteella ilmastokriisin etulinjaan

Vuonna 2008 tein ilmastokriisi ja -aktivismi aiheisen installaation, jonka kantoi nimeä Ruokapöytäkeskusteluja / Maapallon keuhkot. Teoksessa oli ruokapöytiä, virkaamiani puiden muotoisia liinoja sekä haastatteluaineisto, jota pystyi kuuntelemaan kaiuttimina toimivista kulhoista. Tuohon aikaan käytettiin minidiskejä, joiden soittimet olivat pöydän alla. Haastatellut koskivat ruokavaliovalintoja, joilla ihmiset pyrkivät torjumaan ilmastonmuutosta. Haastattelin teokseen vegaaneja, kasvissyöjiä ja ihmisiä, jotka hakivat ruokaa kauppojen roskalavoilta. Teos kertoi sekä ilmastokriisistä että ilmastoaktivisteista. – Nykyään teen vähemmän taidetta mutta koulutan taiteilijoita ja kuvataideopettajia yhteiskunnalliseen osallistumiseen taiteen ja taidekasvatuksen keinoin.

Paneelissa ” Pohjoisen taiteella ilmastokriisin etulinjaan” juttelimme taiteesta ja taideperustaisesta toiminnasta, nuorten osallisuudesta ja aktivismista televisiolähetyksessä, Aurora-tulevaisuustapahtumassa. Kuvailimme, miten yhteisötaiteessa ja taidekasvatuksessa voi luoda mahdollisuuksia ilmastoahdistuksen käsittelyyn sekä mielipiteiden ilmaisuun ja vaikuttamiseen. Taide voi vahvistaa osallisuutta sekä kokemusta omasta toimintakyvystä. Keskustelemassa oli politiikan tutkija Jarmo Rinne, Lapin yliopiston professori Timo Jokela ja minä, moderaattorina toimi Maiju Saijets.

Aurora-tapahtumassa oli esillä myös nuorten ääni. Korinna Korsström-Magga ja Aki Lintumäki olivat tuottaneet Minun paikkani – Mu báiki – My Place -teoksen, jossa 22 nuorta Lapista, Pohjois-Savosta ja Etelä- Savosta kertoo tekstien, valokuvien ja videoiden avulla heille tärkeistä paikoista. Nuoret toivovat, että nämä paikat eivät tulevaisuudessa katoaisi.

Taiteen tekeminen tarjoaa mahdollisuuden käsitellä ilmastotunteita. Ilmastoaiheisen taiteen esittäminen voi puolestaan lisätä yleistä muutospositiivisuutta sekä painetta päätöksentekoa kohtaan. Demokraattisessa yhteiskunnassa päättäjät seuraavat mielipidekeskusteluja, joita taide ruokkii. Tämä kuvataiteen sekä kuvataideopetuksen potentiaali siirtymässä kohti ekologista, kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tulee tunnistaa aiempaa paremmin.

Aurora-tulevaisuustapahtuma järjestetään Levillä toista kertaa. Kyseessä on vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa merkittäviä ja kiinnostavia puhujia pohtimaan tulevaisuuden isoja kysymyksiä. Teemana on tänä vuonna tasa-arvo ja ilmasto. Aurorassa oli myös paljon taiteellisia produktiota Arcta Fast -koulutusmallin kehittämishankkeesta. Ideana on ollut mallintaa, miten Lapin taiteilija voi työllistyä tapahtumatuotannoissa ja miten taiteilijakoulutusta toteutetaan tyelämäläheisesti. Onnea kaikille osallistuneille taiteilijoille kuin myös heille, jotka työllään kertovat ilmaston muutoksen vaikutuksista sekä lämpenemisen hidastamisen välttämättömyydestä.

Aurora-tulevaisuustapahtuman keskustelut löytyvät YLE Areenasta: Pohjoisen taiteella ilmastokriisin etulinjaan.

Yksityiskohta teoksesta Ruokapöytäkeskusteluja / Maapallon keuhkot, 2008.

”Voice of Artists” ja arktinen yhteistyö

Kirjoitin Ekaterina Sharovan kanssa artikkelin Arctic Yearbook -julkaisuun. Tarkastelimme Voice of Artists -näyttelyä, joka oli esillä Lapin taiteilijaseuran galleriassa keväällä 2022. Näyttelyn teemana oli taiteilijoiden ympäristösuhde. Toisaalta näyttelyprojektissa pohdittiin taiteilijoiden yhteiskunnallista ja poliittista roolia kulttuurisen kolonialismin purkamiseen.

Voice of Artists -näyttelyn tausta oli kompleksinen: Lapin taiteilijaseura oli saanut rahoituksen jo vuosia aiemmin Suomen ja Venäjän väliseen kulttuuriyhteistyöhön, ja näyttelyyn oli kutsuttu teoksia alkuperäiskansoihin kuuluvilta taiteilijoilta. Venäjän hyökkäyssodan takia monet länsimaiset organisaatiot lopettivat taide-, tutkimus- ja kulttuuriyhteistyön venäläisten kanssa. Lapin taiteilijaseura kuitenkin toteutti näyttelyn, Tanja Koistisen kuratoimana. Näyttelyprojekti muodosti mahdollisuuden tarkastella taiteilijavetoisten, riippumattomien, taidejärjestöjen mahdollisuuksia yhteistyöhön Venäjän arktisella alueella.

Artikkeli on jatkoa pitkään jatkuneelle ja monisäikeiselle yhteistyölle, jonka tarkoituksena on ollut edistää kestävää kehitystä sirkumpolaarisen taide-, koulutus- ja tutkimusyhteistyön avulla, muun muassa Arctic Sustainable Arts and Design verkostossa. Ekaterina Sharova on tehnyt vastaava työtä Arkangelissa kansalaisjärjestössä Arctic Art Institute. Artikkelin teoreettinen tausta perustuu tutkimuksiin kriittisestä ja poliittisesta nykytaiteesta Venäjällä, Venäjän alueellisesta ja kulttuurisesta kolonialismista sekä kritiikistä nykytaiteeseen ja taidehistoriaan, jossa arktista aluetta ja kulttuuria katsotaan ja esitetään ulkopuolisin silmin ja eksotisoiden. Venäjän kulttuurin valtarakenteet ovat Moskovasta johdettuja ja kolonisaation purkamisen tarve on ollut arkitsella alueella toimivien tutkijoiden ja taiteilijoiden tunnistamaa jo vuosien ajan.

Tuomme esiin välttämättömyyden Venäjän ulossulkemiseen kansainvälisestä taide- ja kulttuuriyhteistyöstä, kuten Venetsian biennaalista ja muista kansallisen brändäyksen foorumeilta ja valtiojohtoisesta yhteistyöstä. Nostamme esiin myös haasteet, joita venäläisillä taiteilijoilla on rauhan, demokratian ja dekolonialismin edistämiseen Venäjällä, jossa sodan vastaisuus on kriminalisoitu. Toisaalta pohdimme ongelmia, joita kansainvälisen kulttuuri- ja tutkimusyhteistyön lopettamiseen liittyy. Propagandaan aukkoja tekevä suora vuorovaikutus katkeaa. Samalla Venäjän ulossulkemisesta on kerrottu venäläisessä mediassa cancelointina, eli tilanne on käännetty osaksi venäläistä propagandaa.

Artikkelin lopussa toteamme, että monet nykytaiteilijat ja kuraattorit lähtivät Venäjältä hyökkäyssodan alettua, mutta Venäjällä on vielä joitakin kriittisiä ja itsenäisiä taiteilijoita, tutkijoita ja kulttuurituottajia. He sekä maanpaossa olevat taiteilijat tarvitsevat tukea sodan vastaiseen mielipidevaikuttamiseen ja demokraattisen kehityksen edistämiseen.

Kuva: Inka Hyvönen, Art Ii Biennaali 2020 (olimme Ekaterinan kanssa kuraattoreja vuonna 2020)

Arctic Yearbook 2022 löytyy kokonaan verkosta: https://arcticyearbook.com/arctic-yearbook/2022

Artikkelin lähdemerkintä: Huhmarniemi, M. & Sharova, E. (Forthcoming, 2022). Art from the margins and colonial relations: to listen or to ban the Indigenous voices from Russia? In L. Heininen, H. Exner-Pirot & J. Barnes (Eds.), Arctic Yearbook 2022: The Russian Arctic: Economics, Politics and Peoples. Akureyri, Iceland: Arctic Portal. Available from  https://arcticyearbook.com/arctic-yearbook/2022/2022-scholarly-papers/436-art-from-the-margins-and-colonial-relations-to-listen-to-or-to-ban-artists-voices-from-russia

Kuvataidekoulutuksen ja -kasvatuksen visio

Kuvataidekoulutuksen ja -kasvatuksen visio on nyt julkaistu. Teimme 38 toimenpide-ehdotusta kuvataidekoulutuksen ja -kasvatuksen vahvistamiseksi Suomessa. Seuraavat neljä on minulle niitä tärkeimpiä:

  1. Toteutetaan tuntijakouudistus, jossa kuvataide oppiaineena turvataan ja koko ikäluokan tavoittavaa kuvataiteen opetusta lisätään perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa.
  2. Lasten ja nuorten mahdollisuus osallistua kuvataiteen taiteen perusopetukseen ja kuvataiteen kulttuuritarjontaan turvataan riippumatta perheen kulttuurisesta, alueellisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta taustasta esimerkiksi tuetuin vapaaoppilaspaikoin sekä kehittämällä kunnissa ja oppilaitoksissa toimivia rakenteita tämän tavoitteen mahdollistamiseksi. Nuorten pahoinvointi ja syrjäytymisriski ovat kasvaneet, mikä edellyttää toimenpiteiden kirjoa, ja kuvataideopetuksen vahvistaminen on yksi olennainen vastaus haasteisiin.
  3. Kuvataiteen lukiodiplomin kehittämistä jatketaan valtakunnallisesti kaikkia koulutuksen järjestäjiä velvoittavana ja lukiodiplomia hyödynnetään korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Kuvataiteen lukiodiplomia kehitetään osaksi ylioppilastutkintoa niin, että siitä tulee yksi vaihtoehtoinen suoritettava aine ylioppilastutkinnossa.
  4. Tunnistetaan entistä paremmin kuvataiteen sekä kuvataideopetuksen ja -kasvatuksen sivistävä merkitys sekä muutosvoimainen potentiaali siirtymässä kohti ekologista, kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä

Julkistamistapahtuma oli kiinnostava erinomaisine puheineen keskusteluineen. Samassa tilaisuudessa esiteltiin myös esittävien taiteiden ja musiikin kasvatuksen ja koulutuksen kansalliset visiot.

On ollut ilo olla kirjoittamassa visiota työn ydinryhmässä. Koostimme vision useiden työpajojen, seminaarien ja kyselyvastausten perusteella.

Kaikki taidekasvatuksen ja -koulutukset kansalliset visiot löytyvät täältä.

Taiteella ja muotoilulla kohti moninaisuutta

Arktista aluetta koskevat mielikuvat aiheuttavat niin sanottua arktistumista: mielikuvaa, jossa alue näyttäytyy esimerkiksi tyhjänä, talvisena ja koskemattomana erämaana tai loputtomana luonnonvarojen aittana. Tämä ei vastaa kaikkien alueella asuvien ihmisten kokemusta. Maria Huhmarniemi ja Mirja Hiltunen kirjoittivat artikkelin, joka perustuu pitkäaikaiseen taideperustaiseen toimintatutkimukseen, jonka tavoitteena on vaikuttaa nykytaiteeseen, taidekasvatukseen sekä osallisuuden vahvistumiseen arktisella alueella, erityisesti Rovaniemellä.

Kirjoittajat kertovat taiteesta, jota on toteutettu julkisessa kaupunkitilassa. Yksi tarkastelluista teoksista on Ishtarin portin pienoismalli, joka toteutui Naapuruus ja rakkaustalkoot -tapahtumassa. Kun Suomeen muuttaneet irakilainen aktivisti Al-Fateh Ali Mousa ja taidekasvattaja Saba Majid saivat turvapaikkapäätöksen, he halusivat antaa vastalahjana jotakin omaa kulttuuristaan kiitokseksi. He rakensivat pienoismallin Ishtarin portista, mikä tekona symboloi heidän rakkauttaan uutta kotimaataan kohtaan. Toisessa esimerkissä esitellään Huhmarniemen maisemavalokuvasarjaa. Kuvissa heiluu huiveja tuulessa kuin lippuja problematisoiden kansallisen identiteetin teemoja suhteessa maahan ja maahanmuuttoon. Kolmas esimerkki on saamelaisen taiteilijan Tomas Colbengtsonin teos Ruávinjargâ, joka oli esillä Wiping the Ice-Cream Off your Face -näyttelyssä.

Artikkelissa todetaan, että sosiaalisesti sitoutuneella taiteella voidaan edistää vähemmistökulttuurien tunnistamista, eri kulttuurien edustajien välisiä kohtaamisia sekä kulttuurisen moninaisuuden ja transkulttuurisuuden esittämistä julkisessa tilassa. Julkinen taide paikallisuuden identiteettisymbolina voi torjua arktistumista ja vahvistaa kulttuuri-identiteettiä. Taide voi luoda ymmärrystä moninaisuudesta, edistää avoimuutta erilaisia kulttuureja kohtaan sekä esitellä arktista aluetta kulttuurisesti rikkaana ihmisten kotina. Artikkelissa esitellään de-arktistumisen käsite arktisen kestävyyden ja kulttuurisen moninaisuuden tutkimukseen.

Artikkeli kirjoitettiin osana Acting on the Margins: Arts as Social Sculpture (AMASS) tutkimushankketta, jota rahoitti Euroopan Unioni. AMASS käsitteli erilaisten ryhmien ja yhteisöjen kulttuurista asemaa Euroopassa.

Artikkeli on julkaistu kirjassa Artistic Cartography and Design Explorations Towards the Pluriverse. Kirjan ovat toimittaneet Satu Miettinen, Enni Mikkonen, Maria Cecilia Loschiavo dos Santos ja Melanie Sarantou ja se ilmestyy Routledgen julkaisemana tänä vuonna. Kirja on jo tilattavissa.

Taiteen ja kulttuurin kolonialististen rakenteiden käänteestä

Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt merkittäviä avustuksia harvaan asutuille alueille Lappiin ja muualle Suomeen. Taustalla on tänä vuonna avattu uusi rahoitusohjelma, jolla tuetaan taiteen alueellista saavutettavuutta ja kulttuurista hyvinvointia. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (HAMA) on kohdentanut resurssit Taiteen edistämiskeskukselle, josta ne jaetaan yhteisöhakijoille. Rovaniemellä vieraillut kansanedustaja Atte Harjanne (vihreät) on HAMA-työryhmän jäsen ja kertoi seuraavaa:

“Rahoituksella on pyritty vahvistamaan elinvoimaa sekä taiteen ja kulttuurin toimijuutta ilman keskuksista tehtyä niin sanottua mikromangeerausta. Elävä taide- ja kulttuurikenttä tukee harvaan asuttujen alueiden vetovoimaisuutta ja vahvistaa elinkeinorakenteen monipuolisuutta luovien alojen kasvaessa.”

Taiteen edistämiskeskus jakoi kaksi miljoonaa euroa avustuksia harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoimintaan ja ohjelman seuraava haku on jo avoinna. Lokakuussa avustuksen sai yhteensä 63 yhteisöhakijaa. Lapissa merkittäviä avustuksia saivat muun muassa Pyhätunturi Oy, Lapin taiteilijaseura, Äkäslompolon Sukuseura, Kemijärven kaupunki ja Rovaniemen kaupunki. Hankkeet vahvistavat taide- ja kulttuurialan paikallista ja alueellista toimijuutta ja edesauttavat luovan talouden rakentumista muuallekin kuin isoihin kaupunkeihin.

On upeaa, että tällä hallituskaudella on tehty merkittävä uudistus taiteen ja kulttuurin rahoitukseen harvaan asutuille alueille. Ohjelma kääntää viime vuosien kehityksen, jossa taidemaailman toimijuutta, valtaa ja asiantuntijapalveluita keskitettiin keskuksiin, muun muassa Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijuuden keskittämisen kautta. Vallan keskittyminen vahvisti kolonialistisia rakenteita, joissa rahoitettavaa taidetta ja kulttuuria arvioidaan ja arvotetaan Lapin ulkopuolella.

HAMA-rahoitusohjelmassa taide- ja kulttuuritoimijat suunnittelevat ja toteuttavat hankkeita omista tavoitteistaan ja lähtökohdistaan käsin, kun ohjelma määrittelee rahoitettavien hankkeiden prioriteetit riittävän avoimesti eikä hankkeiden seurantaan ja hallinnointiin liity etelästä käsin tehtyä ohjausta. Pidän ohjelmaa taide- ja kulttuurikentän kolonialistisia rakenteita purkavana. Samalla mahdollistuu alueiden oman kulttuurisen pääomaan ja identiteetin vahvistuminen.

Olen erittäin iloinen HAMA-rahoitusohjelmasta. Onnittelen kaikkia avustuksen saajia ja kiitän niitä toimijoita, jotka ovat tehneet vaikuttamistyötä maakunnallisen taide- ja kulttuurielämän resurssivajeen korjaamiseksi sekä rakenteellisen kolonialismin purkamiseksi. Työ jatkuu.

Valtuustoaloite yhtenäisiksi tilatuen rakenteiksi

Valmistelin seuraavan Vihreän valtuustoaloitteen Rovaniemellä:

Yhtenäistetään kulttuurin, liikuntatoiminnan ja nuorisotoiminnan avustusmuotoja

Rovaniemen kaupungin sivistyslautakunta myöntää vuosittain avustuksia rovaniemeläisille kulttuuri- liikunta- ja nuorisotyön parissa toimiville vapaa-ajan yhdistyksille ja työryhmille. Avustustoiminnalla edistetään kaupunkistrategian mukaisesti kuntalaisten osallisuutta ja hyvinvointia ja luodaan edellytyksiä monipuoliselle ja laadukkaalle vapaa-ajan toiminnalle Rovaniemellä. Avustukset mahdollistavat yhdistysten toiminnan ja tuovat hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua kaupunkilaisia. Tutkimusten mukaan sekä liikunta että taiteeseen ja kulttuuriin osallistuminen edistävät fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia.

Avustuksia jaetaan viidessä kategoriassa:
1. Toiminta-avustukset
2. Kohdeavustukset
3. Yhteistyö- ja palvelusopimuksiin perustuvat avustukset
4. Tapahtuma-avustukset
5. Tila- ja paikka-avustukset

Tila- ja paikka-avustuksia myönnetään liikuntapaikkojen kunnossapitoavustuksiin, liikuntatoiminnan harjoitusvuorotukina, urheiluseurojen investointitukena ja kylätila-avustuksina. Taide- ja kulttuurialan yhdistyksillä ja taiteilijoilla on vastaavia tilatuen tarpeita.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että kulttuurin, liikuntatoiminnan ja nuorisotoiminnan avustusmuotojen yhtenäistämistä selvitetään ja että taide- ja kulttuurialan toimijoille kohdennettua tilatukea kokeillaan.

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelujen lisäämistä

Valmistelin vihreän valtuustoaloitteen korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelujen lisäämiseksi Rovaniemellä. Taustalla on sekä osaavan työvoiman tarve että erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden tilanne. Opetan itse kansainvälisessä maisteriohjelmassa, johon opiskelijat saapuvat eri puolilta maailmaa toiveenaan asettua Lappiin. Moni kuitenkin joutuu lähtemään, kun töitä ei meiltä löydy. Työharjoittelujakso voi olla se tärkeä portti, joka tukee työllistymistä ja samalla osaajien pysymistä Rovaniemellä ja Suomessa.

Aloite kuului näin:

Korkeakoulutetulla väestöllä on merkitystä Rovaniemen elinkeinorakenteen monipuolistamisessa. Lapin ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta valmistuvat osaajat ovat tärkeässä osaamissa esimerkiksi uuden yritystoiminnan perustamisessa, paikallisten yritysten osaavan työvoiman saatavuudessa sekä TKI-toiminnan lisäämisessä yrityksissä. Toisaalta korkeakouluilla on valtakunnallinen koulutusvelvollisuus ja alumnit sijoittuvatkin työelämään eri puolille Suomea. Rovaniemen kaupungin edun mukaista on erilaisilla toimenpiteillä edistää korkeakoulutettujen työllistymistä ja sijoittumista juuri Rovaniemelle.

Rovaniemen kaupungilla on Arktisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä Rovaniemen kaupungin kehittämisrahasto. Rahaston tarkoituksena on edistää ja tukea Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun koulutusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa. Lisäksi rahaston tarkoitus on edistää Rovaniemen kaupungin kehittämistoimintaa sekä tukea kaupungin elinkeino- ja yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä.

Lapin yliopistossa on vuosittain harjoittelustipendejä haettavana ja stipendin avulla sijoitutaan harjoitteluun eri puolille Suomea tai ulkomailla. Stipendien määrä on kuitenkin rajallinen eikä stipendejä riitä kaikille hakijoille. Stipendihaku on avoinna ohjelmissa, joissa on sekä kandi- että maisteritaso. Esimerkiksi kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijoille ei ole harjoittelustipendejä. Samalla kansainvälisten osaajien työllistymistä haastaa myös kulttuurierot sekä tyypilliset vaatimukset erinomaiselle suomen kielelle. Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille tarvitaan työllistymistä tukevia palveluita enemmän. Työharjoittelurahoitus on yksi tehokas keino, joka voi samalla tukea paikallisten yritysten kansainvälistymistä.

Esitämme, että Rovaniemen kaupungin kehittämisrahaston ja yritysten yhteisrahoituksena tuetaan korkeakoulutettujen työharjoittelujaksoja Rovaniemellä toimivissa yrityksissä.

Osa rahoituksesta on allakoitava kansainvälisille opiskelijoille. Parhaimmillaan harjoittelut edistävät yritysten TKI-toimintaa ja/tai kansainvälistymistä. Siten työharjoittelujen on kohdistuttava opiskelijoiden osaamiseen: esimerkiksi matkailututkimuksen harjoitteluja ei tule kohdentaa tonttuna tai oppaana toimimiseen vaan matkailun kehittämistehtäviin. Harjoittelustipendien on oltava myös jatko-opiskelijoiden haettavana.

Suomessa on isoja alueellisia eroja muun muassa korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittumisessa. Tarvitsemme erilaisia keinoja korkeakoulutettujen pitovoiman lisäämiseksi niin Rovaniemellä kuin laajemminkin Lapissa. Rovaniemen kaupungin on tehtävä yhteistyötä korkeakoulutettujen pitovoiman lisäämiseksi muiden Lapin kuntien kanssa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemen kaupunki selvittää yhteistyön käynnistämistä paikallisten yritysten ja Rovaniemen kehityksen kanssa sekä budjetoi Arktisen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisrahaston varoja työharjoittelustipendien osarahoitukseen. Selvityksessä kartoitetaan yritysten kiinnostus työharjoitteluiden vastaanottamiseen ja osarahoitukseen.

Ekososiaalisen sivistyksen tulevaisuusperintöverstaat

Lapin taiteilijaseura on saanut rahoituksen hankkeeseen “Ekososiaalisen sivistyksen tulevaisuusperintöverstaat”.

Hankkeessa järjestetään tulevaisuusperintötyöpajoja, jotka tukevat taidealan ja museotyön kehittymistä alaksi, joka tuottaa ja tukee kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta, vihreää siirtymää. Työpajoja järjestetään Lapin taidemuseoissa ja luonnonympäristössä. Hanke nojautuu osallistavan taiteen ja tieteen toimintatapoihin. Kyse on kuusi kuukautta kestävästä esiselvityshankkeesta, jossa toteutetaan neljä tulevaisuusperintöverstasta ja työskennellään lisäksi verkossa.

Tulevaisuusperintöverstaat ovat osallistava tapa vuorovaikutteiseen tulevaisuustyöskentelyyn. Toimintamalli nojautuu ajatukseen, että tavalliset ovat itse luomassa merkityksellisiä tulevaisuuksia ja tekemässä muutokselle yhteisesti määriteltävä suunta ja vauhtia. Tässä hankkeessa, ekososaalisen sivistyksen tulevaisuusperintöverstaissa, on jo määritelty lähtökohta, joka liittyy vihreään siirtymään ja kulutuksen kohtuullistamiseen; tiedostamiseen ja arvoihin kohti kestävämpää elämäntapaa.

Hankkeen on valmistellut Lapin taiteilijaseuralle Jari Rinne ja hän toimii myös hankkeen asiantuntijana. Hankkeen kustannukset ovat 42 000€, johon Lapin liitto on myöntänyt tukea 33 600 €.

Olen tosi iloinen tästä avauksesta, jonka Lapin taiteilijaseura tekee luovien alojen ja vihreän siirtymän teemoissa!

Toinen valtuustovuosi alkamassa

Yliopiston lukuvuosi alkaa nyt minulle ensimmäistä kertaa apulaisprofessorin roolissa taiteiden tiedekunnassa. Kaupungin valtuutettuna alkamassa on toinen vuosi.

Vihreänä valtuutettuna toimin Rovaniemen tarkastuslautakunnassa ja hallintosääntötyöryhmässä. Molemmissa on kokouksia kuukausittain ja työ vaikuttaa Rovaniemen kehittämiseen pitkällä tähtäimellä. Kaikissa keskusteluissa mietin, miten Rovaniemestä kasvaa elinvoimainen, yhteisöllinen, ekologisesti kestävä ja kulttuurisesti rikas Lapin pääkaupunki. Vihreiden tavoitteena Rovaniemellä on lisätä tulevaisuuteen katsomista sekä edistää kaupungin kestävää kehittymistä ja kasvua alueen ympäristöä ja luontoa kunnioittaen. Haluamme tukea Rovaniemen muutosta kansainväliseksi, korkean teknologian ja kestävän matkailun kaupungiksi, jossa yhdistyvät luonto- ja kaupunkimatkailun palvelut ja laadukas kulttuuritarjonta. Uusiutuva energia, energiatehokkuus, kiertotalous sekä älykkäät palvelut, jotka voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti samalla uudistaen kaupungin taloutta kestävään suuntaan, on vihreiden tavoitteiden ytimessä.

Vihreiden kuntavaaliohjelmassa linjasimme, että korkeakoulut ja vahva taiteen ja kulttuurin kenttä luovat Rovaniemestä elinvoimaisen sivistyskaupungin, jossa voidaan hyvin. Tämä on itselläni tärkeä tavoite, kun ammattiosaamiseni on juuri taiteen ja muotoilun koulutuksessa sekä taiteen, muotoilun ja kulttuurin aluetalousvaikutuksissa.

Koen, että Rovaniemen päätöksenteossa olisi tunnistettava nykyistä paremmin arktisen muotoilubrändin potentiaali, kaupungin vahvuudet ja monipuolisen elinkeinorakenteen merkitys. Luovien alojen kasvua on tuettava Rovaniemellä entistä enemmän, sillä elinvoimainen luovien alojen yrittäjyys tukee muidenkin alojen kehittymistä. Tätä teemaa, sekä vihreän siirtymän välttämättömyyttä ja mahdollisuuksia, aion tuoda tänäkin vuonna esiin.

Vihreät vaikuttavat Rovaniemellä!

Ensimmäistä valtuustokautta on takana vuoden ajan. Rovaniemen Vihreillä on kaupunginvaltuustossa neljä paikkaa ja lisäksi vaikutamme aktiivisesti lautakunnissa ja muissa toimielimissä keskustelemalla ja esittämällä ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin. Tulevaisuusorientaatio, ratkaisukeskeisyys ja vastuullisuus ovat vihreän politiikan ytimessä niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin eduskunnassakin.

Vuoden aikana peräänkuulutimme ympäristön, lähiluonnon ja ilmaston huomioimista kaupunkistrategiassa 2030, talousarviossa, valtuuston keskusteluissa ja lautakunnissa. Työ on tuottanut tulosta. Esimerkiksi strategiassa ja talousarvioissa linjataan luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Yhteisten päätösten mukaisesti Rovaniemi on sitoutunut vaalimaan arvokasta luontoaan ja lisäämään monimuotoisuutta metsissä, metsäisillä alueilla ja puistoissa. Tähtäämme kiertotalouden edelläkävijäksi sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja myös siihen sopeutumiseen. Nyt on aika toteuttaa näitä tavoitteita käytännössä ja päättää yhdessä, millaista on lappilaisten kaupunkien ja kylien vaikuttava ilmastotyö – millaiset ratkaisut toimivat parhaiten meidän olosuhteissamme.

Kaupunkistrategiassa olemme sopineet, että Rovaniemi on rohkea ja luova: uskallamme etsiä uusia toimintamalleja ja tulevaisuuden ratkaisuja kaupungin kehittämiseen. Tämä tavoite ei valitettavasti toteudu tällä hetkellä kaupungin päätöksenteossa. Osaa organisaatioista ja toiminnoista, jotka edistävät luovuutta ja kestävää kasvua, ollaan ajamassa alas. Rovaniemi päätti irtautua House of Laplandista, joka tekee vaikuttavaaa markkinointia. Arctic Design viikon rahoitusta leikattiin ja samalla sivuutettiin muotoilutapahtuman aluetaloudelliset vaikutukset ja merkitys yrityksille. Meidän on tunnistettava nykyistä paremmin arktisen muotoilubrändin potentiaali, kaupungin vahvuudet ja monipuolisen elinkeinorakenteen merkitys. Luovien alojen kasvua on tuettava Rovaniemellä entistä enemmän, sillä elinvoimainen luovien alojen yrittäjyys tukee muidenkin alojen kehittymistä.

Vuoden aikana Vihreä valtuustoryhmä on tehnyt useita valtuustoaloiteita. Olemme ehdottaneet muun muassa, että Rovaniemen kaupunki selvittäisi tekstiili- ja vaatetusalan kehittämistä Rovaniemellä ja että Rovaniemi liittyisi hiilineutraalien kuntien verkostoon. Luonnon monimuotoisuuden tueksi olemme ehdottaneet Ounasvaaran vanhojen metsien suojelua, puiden lisäämistä kaupungin puistoihin ja kaupungin metsänhoitotoimien ajoittamista lintujen pesimäajan ulkopuolelle.

Syksyllä työ kaupungin kehittämisen, ympäristön ja ilmaston puolesta jatkuvat. Tervetuloa mukaan Rovaniemen Vihreisiin rakentamaan kestävämpää kaupunkia askel kerrallaan!

Maria Huhmarniemi
Maija Haase
Sanna Konola
Miikka Keränen
Laura Tarvainen
Tarja Suopajärvi
Ella Keski-Panula