Energiaa Lapin tarpeeseen

Energiantuotanto siirtyy uusiutuviin, kun fossiilisista polttoaineista irtautuminen on välttämätöntä. Aurinko- ja tuulivoiman tuottavuuskehitys on ollut nopeaa. Ne maat ja alueet, joissa investoidaan uusiutuvaan energiaan ja ympäristöteknologiaan, pärjäävät tulevaisuudessa maailmantaloudessa ja siten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Suomeenkin tavoitellaan tuulivoimaa ja sitä seuraavaa teollisuutta.

Päätöksiä tuulivoiman rakentamisesta tehdään kuntapolitiikassa. Lapissa vaakakupissa on tuulivoiman tuomat kiinteistöverotulot, tuulivoimasidonnaisen yritystoiminnan houkuttelu kuntaan ja maisema- ja luontovaikutukset. Maisemahaittoja on koettu paikallisesti ja matkailualalla, kun turistit haluavat kokea Lapin asumattomana erämaana. Kohtuukokoinen tuulimylly voi kuitenkin olla jopa matkailuvaltti, kun sen sidostetaan hiilineutraalin matkakohteen brändiin. Käsitykset kauniista maisemasta ovat kulttuurisidonnaisia ja muuttuvia: tuulimyllyn voi nähdä edistyksen ja hyvinvoinnin symbolina.

Lapissa tuulivoimasta puhutaan kolonialismina viitaten saamelaisalueeseen ja etelän tarpeisiin. Utsjoki ja Inari ovat tehneet kielteisen periaatepäätöksen tuulivoiman rakentamisesta. Metsähallitus on puolestaan linjannut Saamelaisalueen luonnonvarasuunnitelmassa, ettei se käynnistä tuulivoimahankkeita saamelaisten kotiseutualueella suunnittelukaudella. Mielestämme saamelaiskäräjien kannat tuleekin huomioida entistä paremmin päätöksenteossa. 

Kolonialismiksi nähdään myös se, että energiantarvetta on etelässä, jonne sähkö viedään pohjoisesta sähkönsiirtolinjoja pitkin. Siirtäminen on kallista ja siirtoyhteyksien rakentamisessakin raivataan luontoa. Tuulivoiman myötä Suomeen houkutellaan energiaintensiivistä teollisuutta. Suurin osa Lapista ei kuitenkaan ole raskaan teollisuuden aluetta. Lapin metsät ja tunturit eivät ole tyhjiä, vaan luontokulttuurin ja monien elinkeinojen ympäristöä. Päätökset kuntapolitiikassa linjaavat, mihin kuntiin Lapissa toivotaan uusiutuvasta energiasta hyötyvää yritystoimintaa ja missä rakentamaton luonto on kestävyyden ja elinvoiman ydin.

Silloin, kun kuntapäättäjät tavoittelevat oman alueensa ihmisille tuulivoiman tuomaa hyvinvointia ja lapsilleen fossiilivapaata tulevaisuutta, kyse ei ole kolonialismista, vaan hyvän elämän edellytyksistä meille itsellemme. Politiikan keinoin voi vahvistaa paikallisten saamaa taloudellista hyötyä uusiutuvan energian rakennuttamisen mahdollistamisesta. 

Tuulivoimaa tulisi kuitenkin rakentaa ensisijaisesti luontoarvoiltaan vähäisille aluille ja jo rakennetuille maille, kuten teollisuusalueille, entisille turpeenottoalueille  ja matkailukeskusten yhteyteen. Niin sanotut hybridiparkit, jotka yhdistävät tuulivoiman ja aurinkovoiman, olisivat tehokasta maankäyttöä. Hyvin suunniteltu tuulivoimarakentaminen tukee Lapin kestävää kehitystä, hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista ja sähkön kohtuuhintaisuutta mutta Lapin erämaisia metsiä ei tule uhrata teollisuudelle. Kuten kaivoksille, myös tuulivoimalle tulee asettaa rajat. Lapin vihreän siirtymän tulee palvella Lapin ihmisiä ja yrityksiä sekä Lapin kestävää matkailua.

Laura Tarvainen & Maria Huhmarniemi

Tieteen ja tutkimuksen vakaa rahoitus

Merkittävä osa tutkijoiden työajasta kuluu rahoituksen hakemiseen. Tutkimushankkeita suunnitellaan kansainvälisissä ja valtakunnallisissa työryhmissä aikaa resurssoiden. Vain pieni murto-osa tutkimushankkeista rahoitetaan, vaikka tutkimussuunnitelmat arvioidaan korkeatasoisiksi. Rahoituksen hakemiseen käytetty aika on pois tieteen ja tutkimuksen tekemiseltä.

Rahoituksen painopisteen siirtäminen tutkimushankkeista perusrahoitukseen vähentää painetta jatkuvaan rahoituksen hakemiseen. Vakaa perusrahoitus turvaa reilumman työelämän tieteentekijöille sekä tieteen vapauden.

Korkea osaaminen, tiede ja tutkimus ovat Suomelle tärkeä pääoma. Vihreät haluaa turvata tutkimuksen vakaan, riittävän ja ennustettavan rahoituksen. Tutkijoina ja vihreiden eduskuntavaaliehdokkaina haluamme edistää tieteen ja tutkimuksen vakaata resurssointia sekä tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa.

Laura Tarvainen & Maria Huhmarniemi

Ilmastokriisin torjuntaa kaivoskriittisesti

Ilmastokriisi edellyttää irtautumista fossiilisista polttoaineista. Tämä on johtanut akkumateriaalien kysynnän lisääntymiseen, mitä käytetään puolestaan perusteena uusien kaivosten luvitukseen ja perustamiseen. Kaivosteollisuus aiheuttaa sekä haitallisia päästöjä että luontokatoa. Toki kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutuksia ympäröivään luontoon. Kaivosten vaikutukset ovat kuitenkin pysyviä. Ne muuttavat laajoja maa-alueita avolouhoksiksi ja pilaavat vesistöjä. Ilmastokriisin torjuntaa ei tule tehdä tuhoamalla luontoa.

Kun arvioidaan akkutuotannon vaikutusta Suomeen, tulee muistaa myös kaivannaisjätevuoret. Yhden sähköauton akun valmistamisesta koituu 50 000 kiloa ympäristöä pilaavaa kaivannaisjätettä. Esimerkiksi Terrafame tuottaa yksin noin 45 miljoonaa tonnia kaivannaisjätettä vuodessa, mikä tekee noin 2,7 miljardia tonnia 60 vuoden toiminta-aikana. Terrafamen jätteestä suurin osa on voimakkaasti rikkihappoa tuottavaa vaarallista jätettä. Tämän laatuinen jäte on loppusijoitettava pysyvästi eristettynä. Tähän ei ole toistaiseksi Suomen kaivoksissa pystytty. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan kaikki Suomen kaivannaisjätealueet vuotavat, ennemmin tai myöhemmin.

Ilmastokriisiä ei voi ratkaista irrallaan luontokadosta. Nyt ilmastokriisin ratkaisu perustuu samoihin lääkkeisiin, joilla se alunperin aiheutettiin: luonnonvarojen loputtomaan ja rajoittamattomaan hyödyntämiseen. Fossiiliset energianlähteet pilaavat ilmastoa, mutta uusiutuvillakin on kova ekologinen hinta.

Ratkaisuja tulee kiireesti etsiä kiertotaloudesta, puhtaammasta teknologiasta, kuten suola-akuista, tuotteiden elinkaaren pidentämisestä ja talouden painopisteen siirtämisestä pois toimialoista, jotka nojaat luonnonvarojen kuluttamiseen.

Politiikassa voidaan tehdä päätöksiä ympäristöhaittojen verottamisesta sekä taloudellisesta tuesta, jota ohjataan kiertotalouteen ja teknologian tutkimus- ja kehitystoimintaan. Siksi politiikkaan tarvitaan luonnon- ja ympäristönsuojelijoita.

Vaaliteltoilla kysytään toisinaan, eikö kaivosten tulisi olla mieluummin Suomessa kuin Kongossa, jossa ne myös aiheuttavat ympäristöongelmia. Uusien kaivosten avaaminen Suomessa ei kuitenkaan vähennä kaivosteollisuutta muissa maissa. Jokaisessa maassa on säädettävä riittävän tiukka kaivoslaki ja edellytettävä teollisuudelta puhtaita prosesseja. Jos haluamme vaikuttaa Kongon lasten oloihin, on lopetettava Kongon koboltin vastaanottaminen Euroopan suurimpaan koboltin jalostuslaitokseen Kokkolaan.

Maria Huhmarniemi – Apulaisprofessori taidekasvatuksen alalla, kansanedustajaehdokas (vihr.) Lapissa

Miisa Mink – Saimaa ilman kaivoksia ry:n perustaja, Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitteen vireillepania, kansanedustajaehdokas (vihr.) Kaakkois-Suomessa

Kulttuuribudjetti prosenttiin

Taide ja kulttuuri tukevat lasten ja nuorten kasvua, oppimista ja hyvinvointia. Taide- ja kulttuuriharrastukset ja -tapahtumat ovat myös tärkeässä roolissa lasten ja nuorten sukupolven äänen ja oikeuksien ilmaisussa ja esiin tuomisessa.

Taideopetuksessa ja -harrastuksissa tunnistetaan ja ilmaistaan tunteita, kuten ympäristötunteita. Samalla luovuus ja innovatiivisuus vahvistuu, mitä tarvitaan kestävän tulevaisuuden ratkaisuihin.

Suomessa on osaava ja innostunut lastenkulttuurin toimijakenttä, joka tuottaa taide- ja kulttuuripalveluita lapsille ja yhdessä lasten kanssa. Toiminnan resurssit ovat kuitenkin pienet: niitä tulee lisätä.

Lastenkulttuurille tarvitaan lastenkulttuuripoliittinen ohjelma: kunnat kaipaavat linjauksia lastenkulttuurin toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Lastenkulttuurin rahoitusta on lisättävä, kuten Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto esittää. Liitto edistää ammattimaisesti toimivien lastenkulttuuria tuottavien tahojen toimintaedellytyksiä Suomessa. Liiton hallitusohjelmatavoitteena on:

1 Lastenkulttuurin rahoituksen lisääminen

2 Taidetestaaja-toiminnan vakiinnuttaminen peruskouluihin

3 Kulttuuri- ja taideharrastusten vahvistaminen Harrastamisen Suomen mallissa

Vihreät haluaa, että sivistys, tiede, taide ja kulttuuri kukoistavat Suomessa. Investoinnit kulttuuriin kannattaa, koska kulttuuri vahvistaa myös taloutta ja luo työpaikkoja. Kulttuurielämän virkeydestä hyötyvät niin yksilöt, yhteisöt kuin kylät, kaupungit ja maakunnat. Vihreiden tavoitteena on kulttuurin rahoituksen kasvattaminen prosenttiin valtion budjetista. Vihreät tunnistaa, että lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen taustasta, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta.

Luovista aloista Suomen kasvun veturi

”Kulttuuri tuottaa enemmän kuin valtio sitä rahoittaa. Luovien alojen kasvussa on valtavat mahdollisuudet taloudelle ja työllisyydelle.” – näin toteaa Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry nojautuen viimeaikaisiin selvityksiin kulttuurialan ja luovien alojen talousvaikutuksista.

Allekirjoitan KULTA ry:n eduskuntavaalitavoitteet:

1. luovista aloista Suomen kasvun veturi

2. lapsilla on oikeus kulttuuriin tekijöinä ja kokijoina

3. kaikille yhdenvertainen oikeus kulttuuriin ja taiteeseen.

Kulttuuri ja luovat alat ovat kasvaneet Euroopassa viime vuosina keskimääräistä nopeammin. Suomessa luovien alojen BKT-osuus on kuitenkin muita Euroopan maita pienempi ja edelleen se on pienempi täällä Lapissa kuin etelän kasvukeskuksissa. Lisääntyneet etätyömahdollisuudet ja luovien alojen yhteistyöpotentiaali matkailualan kanssa luo kuitenkin Lappiin luovien alojen kasvun mahdollisuuksia. Nämä mahdollisuudet tulee tunnistaa entistä paremmin: luoviin aloihin investointi kannattaa. Elinkeinoelämän monipuolistuessa Lappi ei ajaudu vain malmien ja biomassan raaka-ainetuotantoalueeksi.

Perusta luoville aloille sekä kulttuurialan ammattilaisten työlle luodaan varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen jatkuvalla laadukkaalla taidekoulutuksella. Laaja-alainen ja saavutettava taidekasvatus, -opetus ja -koulutus kannattaa! Taidekasvatus on tulevaisuusresurssointi, joka mahdollistaa sekä luovien alojen kasvun että luovuuden ja innovatiivisuuden, jota tarvitaan vihreässä siirtymässä ja viheliäisten kestävyyshaasteiden ratkaisuissa.

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa!

Edistän taide- ja kulttuurialoja, luovaa taloutta sekä fossiilitaloudesta irtautumista eli vihreää siirtymää Lapissa. Olen kasvatusalan ammattilainen kuvataideopetuksen alalla. Työskentelen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa apulaisprofessorina. Työssäni ja poliittisessa toiminnassani edistän ekososiaalista sivistystä, kuten ympäristökysymysten tiedostamista ja kulutuskeskeisen elämäntavan kohtuullistamista.

Vihreänä ehdokkaana näen, että Lapin tulevaisuutta on rakennettava kestävän luontomatkailun, luovan talouden ja korkean teknologian perustalle. Vihreä siirtymä tulee toteuttaa luonnolle ja ihmisille kestävästi. Materiaalien ja raaka-aineiden kierrätettävyyttä on parannettava. Kaivoksilta on vaadittava tiukasti ympäristöhaittojen minimointia ja valvonnan resursseja on lisättävä. Lappi ei saa ajautua vain malmien ja biomassan raaka-ainetuotantoalueeksi.

Olen kaupunginvaltuutettu Rovaniemellä ja tarkastuslautakunnan jäsen. Olen hoitanut useita erilaisia yhdistys- ja luottamustehtäviä. Toimin mm. Lapin taiteilijaseuran hallituksen puheenjohtajana 2012-2022. Asun osa-aikaisesti Rovaniemellä ja Pajalan kunnassa Pohjois-Ruotsissa. Olen kaksikielisen perheen äiti. Luonto, kulttuuri ja kansainvälisyys ovat minulle tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä.

Instagram: https://www.instagram.com/mariahuhmarniemi/

FB: https://www.facebook.com/mhuhmarniemi/

twitter: https://twitter.com/MariaHuhmarnie1

Kotisivu: https://www.mariahuhmarniemi.fi/

Taidehotellissa on mahdollisuuksia

Rovaniemi on matkailukaupunki, jossa matkailu kuitenkin keskittyy talvisesonkiin. Sesonkikeskeisyys haastaa taloudellista kestävyyttä, jonka keskiössä on työpaikkojen sekä majoituskapasiteetin ja esimerkiksi ravintolapalvelujen käytön ympärivuotisuus. Taloudellisen kestävyyden lisäksi matkailuun liittyy kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys tai kestämättömyys. Parhaimmillaan matkailu voi tukea kulttuurista elinvoimaa ja luoda työpaikkoja myös kaupungin veronmaksajille, ei vain sesonkityöläisille. Päätöksenteon tulee tukea sellaista elinkeinoelämää, joka on taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Rovaniemellä on keskusteltu kylpylä- ja kongressihotellista kohteena, joka voisi tuoda kaupunkiin kävijöitä eri vuodenaikoina. Nyt energiakriisin keskellä, kylpylähotelli näyttäytyy haaveelta, joka kaatuu korkeisiin kustannuksiin. Valiorannan kaava, jota kaupunginvaltuusto käsitteli 23.1., mahdollistaa kuitenkin kongressihotellin rakentamisen. Riittävän iso hotelli tukee Rovaniemeä tapahtumakaupunkina. Nyt avaan keskustelun myös taidehotellista konseptina, joka voisi olla vetovoimainen sekä matkailun kulttuurista ja sosiaalista kestävyyttä tukeva.

Taiteella on potentiaalisesti annettavaa matkailuelinkeinoon. Taidehotellissa voi olla teoskokoelma, joka on esillä aula-, kokous- ja ravintolatiloissa ja toisinaan myös huoneissa ja puistoalueella, ja joka voi nostaa esiin kansallista tai alueellista kulttuuria. Hotellit voivat vastaanottaa taiteilijoita residensseihin tai järjestää hiljaisina aikoina symposiumeja, joissa taiteilijat majoittuvat hotelliin ja työskentelevät sen ympäristössä.

Viime vuosina taidehotellien toimintatapa on suuntautunut tilaustöihin: taiteilijat toteuttavat teoksen hotellissa tiettyyn tilaan tai ympäristöön. Teokset integroituvat osaksi arkkitehtuuria tai maisemaa. Valotaide on tästä erinomainen esimerkki. Valotaide voi viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta sekä tuoda arkiseen ympäristöön esteettisiä elämyksiä.

Taidehotellin konseptiin voi kuulua näyttelyitä ja tapahtumia, jotka toimivat myös kaupunkilaisten kohtaamispaikkoina. Samalla hotelli voi tukea kulttuurista elinvoimaa ja tapahtumat ja kulttuuriväki voivat tuoda hotelliin toivottua ilmapiiriä.

Luontokohteissa hotellin taidekokoelma on lisäarvo maisemien ja retkeilyreittien ohella. Yleensä hotellien kokoelmat ovat kansallista taidetta mutta toisinaan myös alueellisista kuvataidetta ja taidekäsityötä. Taidemaailman yleisö kokee yleensä kiinnostavaksi ammattimaisesti kootut kokoelmat, jotka edustavat kiinnostavasti esimerkiksi tietyn maantieteellisen alueen, ajanjakson tai tyylisuunnan teoksia. Rovaniemellä tai Lapissa sijaitseva hotelli voi kerätä Lapissa asuvien taiteilijoiden teoksia tai kansainvälistä taidetta jollakin teemalla tai muulla rajauksella. Taidehotelli arktisen taiteen profiililla vahvistaisi Rovaniemeä arktisena muotoilupääkaupunkina. Lapin yliopisto kouluttaa taiteen asiantuntijoita taidekonseptien laatimiseen. Lapin taiteilijaseura on puolestaan kiinnostunut taiteilijaresidenssiyhteistyöstä hotellien kanssa.

Olen kirjoittanut taidehotelliaiheesta aiemminkin, vuonna 2018. Laajempi artikkeli löytyy täältä https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63484

Rovaniemen julkisen taiteen kokoelman vastuun selvittäminen

Vuodenvaihteessa 2022-2023 Rovaniemellä on käyty kiivasta keskustelua niin sanotusta Polestar-projektista, eli lumirakentamisesta Kain Tapperin Vuorten synty -teoksen päällä. Teoksen pituus on noin 120 metriä ja korkeimmillaan se on 2,3 metriä. Teos kuvaa Rovaniemen nousua sodan jälkeen. Päinvastaisesta suunnasta katsoen se kuvaa ihmisten ja rakennusten vähittäistä maatumista. Teos on arvokas ja kaupungin arvokkaalla paikalla.

Lumirakennusprojekti on nostanut esiin ongelmia Rovaniemen julkisten taiteen kokoelman hallinnoinnissa: taiteen asiantuntijoita ei ole riittävästi konsultoitu rakentamisen sijoittamisessa teoksen päälle tai välittömään läheisyyttä. Samalla on tullut esiin, että julkisen taiteen kokoelman ylläpitovastuu on epäselvä.

Julkiset taideteokset voivat toimia kaupungissa alueellisina ja paikallisina identiteettisymboleina tai maamerkkeinä ja lisätä yhteisön henkistä, kulttuurista ja taloudellistakin hyvinvointia. Teoksiin voi liittyä palveluja ja yleisötyötä: Rovaniemelläkin taidemuseo on toteuttanut esimerkiksi erilaisia teoskävelyjä ja mahdollisuuksia teosten hyödyntämiseen kulttuuripalveluissa on edelleen.

Teokset voivat edellyttää konservointia, ylläpitoa ja huoltoa. Useissa kaupungeissa julkisen taiteen kokoelma on osa taidemuseon teoskokoelmaa. Näin ei kuitenkaan ole Rovaniemellä.

Tämän aloitteen allekirjoittaneet ehdottavat:* väliaikaisen rakentamisen lupaprosesseissa tulee konsultoida Rovaniemen taidemuseon henkilökuntaa, mikäli rakentamista suunnitellaan julkisten taiteen välittömään läheisyyteen* Selvitetään julkisen taiteen kokoelman ylläpitovastuuta ja resursseja sekä kokoelman siirtämistä Rovaniemen taidemuseon teoskokoelman osaksi. Tässä yhteydessä on selvitettävä myös konservointiosaamisen ja toteuttamisen resurssitarvetta.

Aalistunturin luontoaktivismi

Metsähallitus aloitti tammikuun alussa Aalistunturin ympäristössä metsien hakkuut. Hakkuut tehdään Kolarissa lähellä luonnonsuojelualuetta. Ympäristöministeriöön on tehty esitys alueelle perustettavasta kansallispuistosta ja luonnonsuojelualueen laajennuksesta. Luontoaktivistit ovat protestoineet Aalistunturilla. He ovat vaatineet avointa keskustelua sekä hakkuiden välttämistä kansallispuisto- ja suojelualue-esitysten käsittelyn ajaksi.

Metsänsuojelu ja aktivismi on herättänyt lehdissä ja sosiaalisessa mediassa laajasti keskustelua. Aktivismista on kirjoitettu sekä ihaillen että vähätellen. Ilmiötä voi tarkastella myös ympäristöaktivistisen nykytaiteen näkökulmasta. Niin ympäristöaktivistien kuin monien pohjosen taiteilijoiden näkökulma metsäkeskusteluihin, kuten myös Lapin kaivoshankesuunnitelmiin, rikastaa keskustelua. Aktivismi osoittaa yhteiskunnallisia epäkohtia ja pyrkii vuoropuheluun. 

Tutkimustulokset hiilinielujen vähenemisestä ja tavallisina pidettyjen lintujen ja kasvien uhanalaistumisesta motivoivat taiteilijoita ja luontoaktivisteja. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat suoria uhkia koko ihmiskunnalle ja planeetalle. Metsien suojelu ja metsänhoidon kestävyys on olennainen osa paitsi Suomen myös globaalin maailman selviytymistä. Keski-ikäisinä äiteinä, taiteilijoina ja tutkijoina olemme arvostaen seuranneet nuoria, jotka tiedostavat uhkan laajuuden ja peräänkuuluttavat vaikuttavampia tekoja. Kun yksilön tai pienyhteisöjen valinnat esimerkiki kuluttajina tuntuvat riittämättömiltä, syvenevään ympäristökriisiin tarvitaan vaikuttamismahollisuuksia. Elokapina on liike, joka pyrkii konkreettisilla ja väkivallattomilla teoilla vastaamaan tähän haasteeseen. 

Nuorten vähentynyt kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen perinteisin puolueopoliittisin keinoin on vakava yhteiskunnallinen haaste demokratian kannalta. Tilastokeskuksen mukaan 18–24-vuotiaiden nuorten äänestysprosentti oli kuntavaaleissa vuonna 2021 35,4% ja aluevaaleissa 2022 vain 27,1%. Nuorten vähäinen osuus puoluiden ehdokkaissa ja äänestäjissä on huolestuttavaa. Luontoa koskevat poliittiset päätökset vaikuttavat ratkaisevasti nuorten tulevaisuuteen: elinkelpoiseen planeettaan ja vakaaseen yhteiskuntaan tulevaisuudessa. 

Näemme Elokapinan tärkeänä yhteiskunnallisena liikkeenä ja nuorten aktiivisuuden keskeisenä kansalaistaitona. Ollennaista on kuunnella näitä mielipiteenilmauksia ja huomoida ne päätöksenteossa. Metsähallituksen on pyrittävä keskusteluun myös paikallisten ja luonnonsuojelijoiden kanssa. Hakkuiden suunnittelussa on syytä punnita sosiaalisen hyväksymisen, luonnon kantokyvyn ja kestävyyden kysymykset.

Nyt on hyvä aika käydä keskustelua siitä, mitä ilmasto- ja kestävyyskasvatuksessa kyetään oppimaan nuorilta. On aika pohtia myös sitä, miten poliittisessa päätöksenteossa voidaan entistä paremmin huomioida nuoret vaikuttajina ja yhteiskunnallisesti aktiivisina. Iloitsemme siitä, että Elokapinan myötä runsas joukko suomalaisia nuoria eri paikkakunnilla on sitoutunut ilmasto- ja ympäristöaktivismiin.

Maria Huhmarniemi & Mari Mäkiranta, kuva Mari Mäkiranta

Lisätään opinnäytetyöyhteistyötä

Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston opiskelijoilta voi tilata tutkielmia opinnäytetöinä. Tilaustutkimuksia voi integroitua perus- ja jatko-opintoihin. Myös Rovaniemen kaupungin kehittämishankkeiden toteutukseen voi sisällyttää opinnäytteitä. Opinnäytetöitä tilaamalla kaupunki saa uutta tietoa toiminnan kehittämiseen, ulkopuolista näkemystä, ratkaisuehdotuksia sekä motivoituneita tekijöitä kehittämishankkeisiin. Opiskelijalle voidaan maksaa toimeksiantona tehtävästä opinnäytetyöstä joko palkkaa, apurahaa, kulukorvausta tai veronalaista palkkiota. Maksettavasta korvauksesta tulee tehdä sopimus.

Opinnäytetöiden tilaamiseen sopiva rahoitusta on Arktisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä Rovaniemen kaupungin kehittämisrahastossa, josta voidaan käyttää rahaston tuottoa. Rahaston tarkoituksena on edistää ja tukea Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun koulutusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa. Opinnäytetöiden tilaaminen on yksi yhteistyömuoto, joka tukee korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä kaupungin intressiä.Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston tutkielman ohjaajat käyttävät työaikaansa opinnäytetöiden ohjaamiseen. Työ on tuloksellisinta, kun samasta aihepiiristä tilataan muutama rinnakkainen opinnäytetyö.

Tämän aloitteen allekirjoittajat ehdottavat, että 1) määritellään vuotuinen budjetti opinnäytetöiden tilaamiseen, 2) tarkastellaan aina opinnäytetöiden tarpeita ja mahdollisuuksia käynnistyvissä hankkeissa, 3) keskustellaan kaupungin kehittämiseen liittyvien selvitysten tarpeista kaikissa lautakunnissa.