Author: maria.huhmarniemi

Energiantuotanto siirtyy uusiutuviin, kun fossiilisista polttoaineista irtautuminen on välttämätöntä. Aurinko- ja tuulivoiman tuottavuuskehitys on ollut nopeaa. Ne maat ja alueet, joissa investoidaan uusiutuvaan energiaan ja ympäristöteknologiaan, pärjäävät tulevaisuudessa maailmantaloudessa ja siten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Suomeenkin tavoitellaan tuulivoimaa ja sitä seuraavaa teollisuutta.

Päätöksiä tuulivoiman rakentamisesta tehdään kuntapolitiikassa. Lapissa vaakakupissa on tuulivoiman tuomat kiinteistöverotulot, tuulivoimasidonnaisen yritystoiminnan houkuttelu kuntaan ja maisema- ja luontovaikutukset. Maisemahaittoja on koettu paikallisesti ja matkailualalla, kun turistit haluavat kokea Lapin asumattomana erämaana. Kohtuukokoinen tuulimylly voi kuitenkin olla jopa matkailuvaltti, kun sen sidostetaan hiilineutraalin matkakohteen brändiin. Käsitykset kauniista maisemasta ovat kulttuurisidonnaisia ja muuttuvia: tuulimyllyn voi nähdä edistyksen ja hyvinvoinnin symbolina.

Lapissa tuulivoimasta puhutaan kolonialismina viitaten saamelaisalueeseen ja etelän tarpeisiin. Utsjoki ja Inari ovat tehneet kielteisen periaatepäätöksen tuulivoiman rakentamisesta. Metsähallitus on puolestaan linjannut Saamelaisalueen luonnonvarasuunnitelmassa, ettei se käynnistä tuulivoimahankkeita saamelaisten kotiseutualueella suunnittelukaudella. Mielestämme saamelaiskäräjien kannat tuleekin huomioida entistä paremmin päätöksenteossa. 

Kolonialismiksi nähdään myös se, että energiantarvetta on etelässä, jonne sähkö viedään pohjoisesta sähkönsiirtolinjoja pitkin. Siirtäminen on kallista ja siirtoyhteyksien rakentamisessakin raivataan luontoa. Tuulivoiman myötä Suomeen houkutellaan energiaintensiivistä teollisuutta. Suurin osa Lapista ei kuitenkaan ole raskaan teollisuuden aluetta. Lapin metsät ja tunturit eivät ole tyhjiä, vaan luontokulttuurin ja monien elinkeinojen ympäristöä. Päätökset kuntapolitiikassa linjaavat, mihin kuntiin Lapissa toivotaan uusiutuvasta energiasta hyötyvää yritystoimintaa ja missä rakentamaton luonto on kestävyyden ja elinvoiman ydin.

Silloin, kun kuntapäättäjät tavoittelevat oman alueensa ihmisille tuulivoiman tuomaa hyvinvointia ja lapsilleen fossiilivapaata tulevaisuutta, kyse ei ole kolonialismista, vaan hyvän elämän edellytyksistä meille itsellemme. Politiikan keinoin voi vahvistaa paikallisten saamaa taloudellista hyötyä uusiutuvan energian rakennuttamisen mahdollistamisesta. 

Tuulivoimaa tulisi kuitenkin rakentaa ensisijaisesti luontoarvoiltaan vähäisille aluille ja jo rakennetuille maille, kuten teollisuusalueille, entisille turpeenottoalueille  ja matkailukeskusten yhteyteen. Niin sanotut hybridiparkit, jotka yhdistävät tuulivoiman ja aurinkovoiman, olisivat tehokasta maankäyttöä. Hyvin suunniteltu tuulivoimarakentaminen tukee Lapin kestävää kehitystä, hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista ja sähkön kohtuuhintaisuutta mutta Lapin erämaisia metsiä ei tule uhrata teollisuudelle. Kuten kaivoksille, myös tuulivoimalle tulee asettaa rajat. Lapin vihreän siirtymän tulee palvella Lapin ihmisiä ja yrityksiä sekä Lapin kestävää matkailua.

Laura Tarvainen & Maria Huhmarniemi

Merkittävä osa tutkijoiden työajasta kuluu rahoituksen hakemiseen. Tutkimushankkeita suunnitellaan kansainvälisissä ja valtakunnallisissa työryhmissä aikaa resurssoiden. Vain pieni murto-osa tutkimushankkeista rahoitetaan, vaikka tutkimussuunnitelmat arvioidaan korkeatasoisiksi. Rahoituksen hakemiseen käytetty aika on pois tieteen ja tutkimuksen tekemiseltä.

Rahoituksen painopisteen siirtäminen tutkimushankkeista perusrahoitukseen vähentää painetta jatkuvaan rahoituksen hakemiseen. Vakaa perusrahoitus turvaa reilumman työelämän tieteentekijöille sekä tieteen vapauden.

Korkea osaaminen, tiede ja tutkimus ovat Suomelle tärkeä pääoma. Vihreät haluaa turvata tutkimuksen vakaan, riittävän ja ennustettavan rahoituksen. Tutkijoina ja vihreiden eduskuntavaaliehdokkaina haluamme edistää tieteen ja tutkimuksen vakaata resurssointia sekä tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa.

Laura Tarvainen & Maria Huhmarniemi

Ilmastokriisi edellyttää irtautumista fossiilisista polttoaineista. Tämä on johtanut akkumateriaalien kysynnän lisääntymiseen, mitä käytetään puolestaan perusteena uusien kaivosten luvitukseen ja perustamiseen. Kaivosteollisuus aiheuttaa sekä haitallisia päästöjä että luontokatoa. Toki kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutuksia ympäröivään luontoon. Kaivosten vaikutukset ovat kuitenkin pysyviä. Ne muuttavat laajoja maa-alueita avolouhoksiksi ja pilaavat vesistöjä. Ilmastokriisin torjuntaa ei tule tehdä tuhoamalla luontoa.

Kun arvioidaan akkutuotannon vaikutusta Suomeen, tulee muistaa myös kaivannaisjätevuoret. Yhden sähköauton akun valmistamisesta koituu 50 000 kiloa ympäristöä pilaavaa kaivannaisjätettä. Esimerkiksi Terrafame tuottaa yksin noin 45 miljoonaa tonnia kaivannaisjätettä vuodessa, mikä tekee noin 2,7 miljardia tonnia 60 vuoden toiminta-aikana. Terrafamen jätteestä suurin osa on voimakkaasti rikkihappoa tuottavaa vaarallista jätettä. Tämän laatuinen jäte on loppusijoitettava pysyvästi eristettynä. Tähän ei ole toistaiseksi Suomen kaivoksissa pystytty. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan kaikki Suomen kaivannaisjätealueet vuotavat, ennemmin tai myöhemmin.

Ilmastokriisiä ei voi ratkaista irrallaan luontokadosta. Nyt ilmastokriisin ratkaisu perustuu samoihin lääkkeisiin, joilla se alunperin aiheutettiin: luonnonvarojen loputtomaan ja rajoittamattomaan hyödyntämiseen. Fossiiliset energianlähteet pilaavat ilmastoa, mutta uusiutuvillakin on kova ekologinen hinta.

Ratkaisuja tulee kiireesti etsiä kiertotaloudesta, puhtaammasta teknologiasta, kuten suola-akuista, tuotteiden elinkaaren pidentämisestä ja talouden painopisteen siirtämisestä pois toimialoista, jotka nojaat luonnonvarojen kuluttamiseen.

Politiikassa voidaan tehdä päätöksiä ympäristöhaittojen verottamisesta sekä taloudellisesta tuesta, jota ohjataan kiertotalouteen ja teknologian tutkimus- ja kehitystoimintaan. Siksi politiikkaan tarvitaan luonnon- ja ympäristönsuojelijoita.

Vaaliteltoilla kysytään toisinaan, eikö kaivosten tulisi olla mieluummin Suomessa kuin Kongossa, jossa ne myös aiheuttavat ympäristöongelmia. Uusien kaivosten avaaminen Suomessa ei kuitenkaan vähennä kaivosteollisuutta muissa maissa. Jokaisessa maassa on säädettävä riittävän tiukka kaivoslaki ja edellytettävä teollisuudelta puhtaita prosesseja. Jos haluamme vaikuttaa Kongon lasten oloihin, on lopetettava Kongon koboltin vastaanottaminen Euroopan suurimpaan koboltin jalostuslaitokseen Kokkolaan.

Maria Huhmarniemi – Apulaisprofessori taidekasvatuksen alalla, kansanedustajaehdokas (vihr.) Lapissa

Miisa Mink – Saimaa ilman kaivoksia ry:n perustaja, Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitteen vireillepania, kansanedustajaehdokas (vihr.) Kaakkois-Suomessa

Taide ja kulttuuri tukevat lasten ja nuorten kasvua, oppimista ja hyvinvointia. Taide- ja kulttuuriharrastukset ja -tapahtumat ovat myös tärkeässä roolissa lasten ja nuorten sukupolven äänen ja oikeuksien ilmaisussa ja esiin tuomisessa.

Taideopetuksessa ja -harrastuksissa tunnistetaan ja ilmaistaan tunteita, kuten ympäristötunteita. Samalla luovuus ja innovatiivisuus vahvistuu, mitä tarvitaan kestävän tulevaisuuden ratkaisuihin.

Suomessa on osaava ja innostunut lastenkulttuurin toimijakenttä, joka tuottaa taide- ja kulttuuripalveluita lapsille ja yhdessä lasten kanssa. Toiminnan resurssit ovat kuitenkin pienet: niitä tulee lisätä.

Lastenkulttuurille tarvitaan lastenkulttuuripoliittinen ohjelma: kunnat kaipaavat linjauksia lastenkulttuurin toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Lastenkulttuurin rahoitusta on lisättävä, kuten Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto esittää. Liitto edistää ammattimaisesti toimivien lastenkulttuuria tuottavien tahojen toimintaedellytyksiä Suomessa. Liiton hallitusohjelmatavoitteena on:

1 Lastenkulttuurin rahoituksen lisääminen

2 Taidetestaaja-toiminnan vakiinnuttaminen peruskouluihin

3 Kulttuuri- ja taideharrastusten vahvistaminen Harrastamisen Suomen mallissa

Vihreät haluaa, että sivistys, tiede, taide ja kulttuuri kukoistavat Suomessa. Investoinnit kulttuuriin kannattaa, koska kulttuuri vahvistaa myös taloutta ja luo työpaikkoja. Kulttuurielämän virkeydestä hyötyvät niin yksilöt, yhteisöt kuin kylät, kaupungit ja maakunnat. Vihreiden tavoitteena on kulttuurin rahoituksen kasvattaminen prosenttiin valtion budjetista. Vihreät tunnistaa, että lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen taustasta, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta.

”Kulttuuri tuottaa enemmän kuin valtio sitä rahoittaa. Luovien alojen kasvussa on valtavat mahdollisuudet taloudelle ja työllisyydelle.” – näin toteaa Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry nojautuen viimeaikaisiin selvityksiin kulttuurialan ja luovien alojen talousvaikutuksista.

Allekirjoitan KULTA ry:n eduskuntavaalitavoitteet:

1. luovista aloista Suomen kasvun veturi

2. lapsilla on oikeus kulttuuriin tekijöinä ja kokijoina

3. kaikille yhdenvertainen oikeus kulttuuriin ja taiteeseen.

Kulttuuri ja luovat alat ovat kasvaneet Euroopassa viime vuosina keskimääräistä nopeammin. Suomessa luovien alojen BKT-osuus on kuitenkin muita Euroopan maita pienempi ja edelleen se on pienempi täällä Lapissa kuin etelän kasvukeskuksissa. Lisääntyneet etätyömahdollisuudet ja luovien alojen yhteistyöpotentiaali matkailualan kanssa luo kuitenkin Lappiin luovien alojen kasvun mahdollisuuksia. Nämä mahdollisuudet tulee tunnistaa entistä paremmin: luoviin aloihin investointi kannattaa. Elinkeinoelämän monipuolistuessa Lappi ei ajaudu vain malmien ja biomassan raaka-ainetuotantoalueeksi.

Perusta luoville aloille sekä kulttuurialan ammattilaisten työlle luodaan varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen jatkuvalla laadukkaalla taidekoulutuksella. Laaja-alainen ja saavutettava taidekasvatus, -opetus ja -koulutus kannattaa! Taidekasvatus on tulevaisuusresurssointi, joka mahdollistaa sekä luovien alojen kasvun että luovuuden ja innovatiivisuuden, jota tarvitaan vihreässä siirtymässä ja viheliäisten kestävyyshaasteiden ratkaisuissa.

Edistän taide- ja kulttuurialoja, luovaa taloutta sekä fossiilitaloudesta irtautumista eli vihreää siirtymää Lapissa. Olen kasvatusalan ammattilainen kuvataideopetuksen alalla. Työskentelen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa apulaisprofessorina. Työssäni ja poliittisessa toiminnassani edistän ekososiaalista sivistystä, kuten ympäristökysymysten tiedostamista ja kulutuskeskeisen elämäntavan kohtuullistamista.

Vihreänä ehdokkaana näen, että Lapin tulevaisuutta on rakennettava kestävän luontomatkailun, luovan talouden ja korkean teknologian perustalle. Vihreä siirtymä tulee toteuttaa luonnolle ja ihmisille kestävästi. Materiaalien ja raaka-aineiden kierrätettävyyttä on parannettava. Kaivoksilta on vaadittava tiukasti ympäristöhaittojen minimointia ja valvonnan resursseja on lisättävä. Lappi ei saa ajautua vain malmien ja biomassan raaka-ainetuotantoalueeksi.

Olen kaupunginvaltuutettu Rovaniemellä ja tarkastuslautakunnan jäsen. Olen hoitanut useita erilaisia yhdistys- ja luottamustehtäviä. Toimin mm. Lapin taiteilijaseuran hallituksen puheenjohtajana 2012-2022. Asun osa-aikaisesti Rovaniemellä ja Pajalan kunnassa Pohjois-Ruotsissa. Olen kaksikielisen perheen äiti. Luonto, kulttuuri ja kansainvälisyys ovat minulle tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä.

Instagram: https://www.instagram.com/mariahuhmarniemi/

FB: https://www.facebook.com/mhuhmarniemi/

twitter: https://twitter.com/MariaHuhmarnie1

Kotisivu: https://www.mariahuhmarniemi.fi/