Korkeakoulujen lukukausimaksut nousivat keskusteluaiheeksi, kun YLE uutisoi että ”Lapin korkeakoulurehtorit eivät tyrmää lukukausimaksuja”. Rehtorit peräävät asian selvittämistä, kun taas korkeakoulujen opiskelijakuntien edustajat tyrmäsivät koko keskustelun.
Olen täysin samalla kannalla kuin Krista Perälä ja Julia Nikusaari: maksuton koulutus on perusta, jonka päälle koko tasa-arvoinen suomalainen koulutusjärjestelmämme on rakennettu. On arvokasta ja tärkeää, että suomalaiset voivat taustoistaan riippumatta kouluttautua pitkällekin. Maksuttoman koulutuksen puolustaminen on tasa-arvon ja sivistyksen puolustamista, kuten Perälä ja Nikusaari toteavat. (linkki heidän mielipiteeseen kommentissa.)
Lukukausimaksukeskustelu on osa poliittista kamppailua, joissa määritellään koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Koulutusjärjestelmän ensisijaiseksi tavoitteeksi ei tule nähdä talouden palvelua.
Opetan yliopistossa kansainvälisessä ohjelmassa, jossa osa opiskelijoista maksaa lukukausimaksua. Suomen korkeakoulujärjestelmään tuotiin Sipilän hallituskaudella lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Meidän opettajien työn laatu ei kuitenkaan lainkaan nouse riippuen siitä, onko luokassa ns. maksavia asiakkaita vai ei. Maailmallakin lukukausimaksujen vaikutus opetukseen on epäselvä, kuten selviää Jussi Systän ja Mikko Lahtisen artikkelista Politiikasta-lehdessä.
Aiemmin tavoiteaikaa pidemmät opiskeluajat nähtiin ongelmana, jota pyrittiin ratkomaan opiskelijan aseman ja vapauden heikennyksillä sen sijaan, että olisi investoitu opetukseen ja ohjauspalveluihin. Opiskelijoiden toivottiin päätyvän nopeammin työmarkkinoille. Nyt käsillä on nuorten mielenterveyskriisi. Monen opiskelijan edellytykset opiskella ovat heikentyneet mielenterveyden ongelmien tai vaikeiden elämäntilanteiden myötä. On ironista, että juuri työkykyisten nuorten määrän voidaan ajatella ratkaisevan Suomen taloudenkin tulevaisuutta.
Nuorten hyvinvointi ja opiskeluajan paineettomuus on otettava lähtökohdaksi lukukausimaksukeskustelussa. Suomen koulutusjärjestelmän rahoitusta on jatkossakin koottava veroista lukukausimaksujen sijaan. Siten Suomeen saadaan tarvittavia osaajia, tutkijoita ja taiteilijoita.
Vihreiden puoluepoliittisessa ohjelmassa on seuraavat tavoitteet:
1.Turvataan korkeakoulujen toimintaedellytykset ja palautetaan sivistys korkeakoulupolitiikan ytimeen
2.Lisätään korkeakoulujen perusrahoitusta pysyvästi sekä uudistetaan järjestelmää kannustamaan laadukkaaseen opetukseen ja tutkimukseen
3.Helpotetaan korkeakouluun pääsyä
4.Mahdollistetaan täysipainoinen opiskelu
5.Puolustetaan koulutuksen maksuttomuutta
6. Lisätään jatkuvaa oppimista
Oletan, että näistä tavoitteista keskustellaan eduskuntavaalien alla. Vihreät asettuu politiikassa tinkimättömäksi koulutuksen puolustajaksi.