Ilmastokriisin torjuntaa kaivoskriittisesti

Ilmastokriisi edellyttää irtautumista fossiilisista polttoaineista. Tämä on johtanut akkumateriaalien kysynnän lisääntymiseen, mitä käytetään puolestaan perusteena uusien kaivosten luvitukseen ja perustamiseen. Kaivosteollisuus aiheuttaa sekä haitallisia päästöjä että luontokatoa. Toki kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutuksia ympäröivään luontoon. Kaivosten vaikutukset ovat kuitenkin pysyviä. Ne muuttavat laajoja maa-alueita avolouhoksiksi ja pilaavat vesistöjä. Ilmastokriisin torjuntaa ei tule tehdä tuhoamalla luontoa.

Kun arvioidaan akkutuotannon vaikutusta Suomeen, tulee muistaa myös kaivannaisjätevuoret. Yhden sähköauton akun valmistamisesta koituu 50 000 kiloa ympäristöä pilaavaa kaivannaisjätettä. Esimerkiksi Terrafame tuottaa yksin noin 45 miljoonaa tonnia kaivannaisjätettä vuodessa, mikä tekee noin 2,7 miljardia tonnia 60 vuoden toiminta-aikana. Terrafamen jätteestä suurin osa on voimakkaasti rikkihappoa tuottavaa vaarallista jätettä. Tämän laatuinen jäte on loppusijoitettava pysyvästi eristettynä. Tähän ei ole toistaiseksi Suomen kaivoksissa pystytty. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan kaikki Suomen kaivannaisjätealueet vuotavat, ennemmin tai myöhemmin.

Ilmastokriisiä ei voi ratkaista irrallaan luontokadosta. Nyt ilmastokriisin ratkaisu perustuu samoihin lääkkeisiin, joilla se alunperin aiheutettiin: luonnonvarojen loputtomaan ja rajoittamattomaan hyödyntämiseen. Fossiiliset energianlähteet pilaavat ilmastoa, mutta uusiutuvillakin on kova ekologinen hinta.

Ratkaisuja tulee kiireesti etsiä kiertotaloudesta, puhtaammasta teknologiasta, kuten suola-akuista, tuotteiden elinkaaren pidentämisestä ja talouden painopisteen siirtämisestä pois toimialoista, jotka nojaat luonnonvarojen kuluttamiseen.

Politiikassa voidaan tehdä päätöksiä ympäristöhaittojen verottamisesta sekä taloudellisesta tuesta, jota ohjataan kiertotalouteen ja teknologian tutkimus- ja kehitystoimintaan. Siksi politiikkaan tarvitaan luonnon- ja ympäristönsuojelijoita.

Vaaliteltoilla kysytään toisinaan, eikö kaivosten tulisi olla mieluummin Suomessa kuin Kongossa, jossa ne myös aiheuttavat ympäristöongelmia. Uusien kaivosten avaaminen Suomessa ei kuitenkaan vähennä kaivosteollisuutta muissa maissa. Jokaisessa maassa on säädettävä riittävän tiukka kaivoslaki ja edellytettävä teollisuudelta puhtaita prosesseja. Jos haluamme vaikuttaa Kongon lasten oloihin, on lopetettava Kongon koboltin vastaanottaminen Euroopan suurimpaan koboltin jalostuslaitokseen Kokkolaan.

Maria Huhmarniemi – Apulaisprofessori taidekasvatuksen alalla, kansanedustajaehdokas (vihr.) Lapissa

Miisa Mink – Saimaa ilman kaivoksia ry:n perustaja, Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitteen vireillepania, kansanedustajaehdokas (vihr.) Kaakkois-Suomessa