Ensimmäinen ympäristölupahakemus Kolarin Hannukaiseen suunnitellusta rautamalmikaivoksesta, jossa on mukana pieniä määriä kuparia ja kultaa, jätettiin aluehallintovirastolle (AVI) 16.2.2016, eli yli 7 vuotta sitten. Hannukainen Mining -yhtiö on pyytänyt AVI:lta lisäaikaa täydennyksilleen useita kertoja: tällä hetkellä marraskuuhun 2023 asti. Yhtiö on ilmoittanut tavoitteekseen aloittaa kaivoksen rakentamisen vuonna 2024 ja tuotannon vuonna 2026, mikä ei kuitenkaan ole todennäköistä, koska hankkeeseen sisältyy merkittäviä ympäristöriskejä. Siksi kaivosluvasta, kaavasta ja ympäristöluvasta ennakoidaan jatkuvia kiistoja.
Kolarin kunnassa merkittävä osa valtuuston jäsenistä on kaivosmyönteisiä. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimi kuitenkin huhtikuuhun 2023 asti kuntavaaleissa menestynyt Mikko Lipponen edustaen sitoutumatonta kuntavaaliryhmää ”Kolarin kylät ja tunturit”. Hänet syrjäytettiin puheenjohtajan tehtävästä, koska Lipposen osallistumista kaivosaiheiseen keskustelutilaisuuteen keväällä 2022 arvosteltiin. Keskustelussa Lipponen nosti esiin niitä uhkia, joita kaivoshanke tuo kuntalaisille, luontomatkailuyrityksille ja Ylläksen alueen puhtaan luonnon ja ilman brändille.
Tällä hetkellä virkarikoksesta syytteessä oleva Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin johtava kaivosasiantuntija käsittelee useita Lapin alueen kaivoslupahakemuksia. Hän on valmistelijana ja esittelijänä Hannukaisen kaivoshankkeen kaivoslupahakemuksessa sekä Kittilän Suurikuusikon ja Sodankylän Kevitsan jo toimivien kaivosten laajennusluvissa. Joukko mökkiläisiä haluaa hänet syrjään Hannukaisen kaivoshankkeen valmistelusta. Tukes on kuitenkin antanut kaivoasiantuntijansa jatkaa virkatyötään törkeästä virkarikosepäilystä ja virkarikossyytteestä ja Hannukaisen kaivoshanketta vastustavien kiinteistönomistajien vaatimuksesta huolimatta.
Ylläksen Ystävät ry:n kaivosasiantuntijana toimiva kemian diplomi-insinööri Leif Ramm-Schmidt on taustoittanut Hannukainen Mining oy:n ympäristöriskejä ja lupaprosessin ongelmia. Ramm-Schmidtin mukaan suunnitellun kaivoksen malmin rautapitoisuus on keskimäärin n. 30 prosenttia ja se sijaitsee suurten maa- ja kivimassojen alla. Talteen saadun puhtaan raudan määrä on vähäinen eli vain 4 prosenttia koko kaivannaismäärästä. Raudan rikastamisessa tarvitaan runsaasti vettä ja useita ympäristölle vaarallisia kemikaaleja. Poikkeuksellisen suurten kivimäärien kuljettaminen ja läjitys aiheuttaa myös merkittävän hiilijalanjäljen. Valtavien ja osin vaarallisiksi luokiteltujen jätemäärien läjitys tekee kaivoshankkeesta ympäristön kannalta haitallisen ja erittäin riskialttiin. Samaan aikaan maailmalla on rikkivapaita rautaesiintymiä, joissa malmin rautapitoisuus ilman rikastusta on jopa 68 prosenttia. Kiirunan maanalaisessa kaivoksessa louhitaan malmia, jonka rautapitoisuus on 50 prosenttia, jolloin ympäristökuormitus on paljon alhaisempi kuin Hannukaisessa.
Hannukaisen raudan tuotannolle ei ole kysyntää Suomessa, koska Suomessa ei käytetä jauhemaista rautarikastetta, jota Hannukaisessa aiotaan tuottaa. Ramm-Schmidt kertoo, että rautarikaste vietäisiin ulkomaille, todennäköisesti pääasiassa Kiinaan.
Hannukainen Mining yhtiö perustelee hankettaan myös kuparin tarpeella vihreässä siirtymässä. Vuoden 2017 koerikastuksessa ei kuitenkaan onnistuttu saamaan kuparin rikasteelle vaadittavaa 25 prosentin pitoisuutta, mikä on kauppalaadun raja. Tämä luo huomattavan epävarmuuden kuparin merkitykselle koko hankkeessa. Tavoitteena oleva kuparituotanto on niin marginaalinen, että Ramm-Schmidtin mukaan kaivoksen avaamista tai lupaprosessien nopeuttamista ei kuparin tarpeella voi perustella.
Ylläksen alueella toimii useita tahoja, jotka ovat vuosien ajan käyttäneet aikaansa ja varojaan kaivoshankkeen lupien arviointiin sekä kriittiseen keskusteluun. Alueella toimii nyt uusi yhdistys, Ylläs 250 ry, joka jatkaa aiemmin toimineen Pro Ylläs ryhmän tärkeää työtä. Tavoitteena on Ylläksen pitkän ajan kehitysedellytysten luominen ja kaivossuunnitelmaan liittyvä edunvalvonta. Yhdistys vastaa varojen keruusta, jolla hankitaan tarvittavia asiantuntijalausuntoja muun muassa kaivoshankkeen lupahakemusten kommentointiin. Yhdityksellä on rahankeruulupa.
Ylläs 250 yhdistys käy läheistä vuoropuhelua alueen yritysten, Äkäslompolon ja Ylläsjärven kyläyhdistyksen, Ylläksen Ystävät ry:n, Muonion Paliskunnan ja Hannukainen Miningin kanssa.
Ylläs 250 yhdistyksen toimintaa voi tukea lahjotuksilla Ylläs 250 ry:n tilille FI65 5780 3820 1945 78, OKOYFIHH.
Maria Huhmarniemi, apulaisprofessori Lapin yliopistossa, Rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu (vihreät)
Näyttely Kaivoshankkeen varjoissa
Art Äkäslompolon näyttely: 29.5/05/2023 – 12/07/2023 Galleria Kellokas, Lapin taiteilijaseura.
Kaivoshankkeen varjoissa -näyttely nostaa esiin kaivoskiistaan liittyviä tuntoja: huolia, pelkoja ja turhautumista. Näyttely on esillä Lapin taiteilijaseuran Galleria Kellokkaassa, Luontokeskuksen yhteydessä. Näyttelyn toteuttaa Art Äkäslompolo yhdistys, joka tuottaa taideprojekteja pohjoisen luonnonsuojelun tueksi. Yhdistys edistää taidetta, joka syventää luontokokemuksia, nostaa esiin ympäristökysymyksiä, tukee ympäristön- ja luonnonsuojelua sekä parantaa taiteilijoiden työskentelyn edellytyksiä. Suomen kulttuurirahasto ja Kolarin kunta tukee Art Äkäslompolon toimintaa. Näyttelyn taiteilijat: Maria Huhmarniemi, Satu Kalliokuusim Tanja Koistinen, Meeri Koutaniemi ja Raisa Raekallio, Minna Kovero, Laura Saari, Tommi Yläjoki
Tule tapaamaan taiteilijoita lauantaina 17.6.2023 klo 15:30-17:00 – osa taiteilijoista paikalla & tarjoilua